Monella Suomen rautatieasemallahan seisoo näitä muistomerkkivetureita, niin...

Monella Suomen rautatieasemallahan seisoo näitä muistomerkkivetureita, niin...

Monella Suomen rautatieasemallahan seisoo näitä muistomerkkivetureita, niin täällä Kouvolassakin. Ajattelin nyt niistä vähän kysäistä.

Monesti olen kuullut Kouvolan "Ruuhveltista" sanottavan, että se olisi jollakin tavalla tehty ajokunnottomaksi ennen sijoittamistaan asemalle. Pitääköhän tämä paikkansa? Vai onko nämä veturit ihan sellaisenaan laitettu paikoilleen, ilman mitään "ajokunnottomuustoimenpiteitä"? Jos muistomerkkiveturit on jollakin tavalla tehty ajokelvottomiksi, niin kuinkakohan?

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Oulussa on kunnostettu ajoon jokin muistomerkkiveturi..? Jos kuvitellaan (todellakin kuvitellaan!), että esim. Kouvolan kaupungilla olisi tuhottoman paljon ylimääräistä rahaa, niin olisikohan Kouvolan aseman Ruuhvelttikin mahdollista vielä kunnostaa liikennöintikelpoiseksi? Jos rahaa löytyisi, mutta ihmeisiin ei uskottaisi...

Jo helpottaisi, jos kiintoisia vastauksia saisin! :)

Vastaus

Kysyin asiasta Suomen Rautatiemuseosta ja sain projektipäälliköltä perusteellisen vastauksen:

"Suomessa on säilynyt melko paljon muistomerkkivetureita eri puolilla maata. Pääosa niistä on asemien läheisyydessä, mutta osa kauempanakin radasta. Muistomerkkivetureita on useita eri tyyppejä, ja niitä on myös eri raideleveyksillä. Höyryvetureiden lisäksi on myös muutama muistomerkkidieselveturi. Suomesta löytyy myös muutama kapearaiteinen muistomerkkisähköveturi.

Varsinaisten yleisön nähtäville laitettujen muistomerkkiveturien lisäksi Suomessa on myös paljon ajokuntoista museokalustoa, joista pääosa on on eri harrastajayhdistyksillä, jotka harjoittavat museojunaliikennettä yleisellä rataverkolla.(Kaikille avoimet museoajot löytyvät Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran ja Museorautatieyhdistyksen ylläpitämältä laajalta rautaieharrastussivustolta (www.vaunut.org) tapahtumat -osiosta.) Sivuston kuvahaun kautta löytyy hyvin kuvia myös muistomerkkivetureista.

Jokioisten Museorautatien (www.jokioistenmuseorautatie.fi) kapearaidemuseoon Minkiölle on kerätty laaja otos Suomalaista (pääosin 750mm) kapearaidekalustoa. Museorautatiellä on huomattava määrä ajokuntoista kalustoa (mm. 5 ajokuntoista höyryveturia.) 14km pitkällä museoradalla ajetaan kesäkaudella säännöllistä höyryvetoista museojunaliikennettä.

Kovjoen museorautatiellä on kokoelma 600mm kapearaidekalustoa. Radalla liikennöidään kesällä.

Suomen ainoa leveäraiteinen museorata on Porvoon museorautatie, jolla liikennöidään kesäkaudella lättähatuilla ja höyryjunilla.

Leveäraiteisen museoidun rautatikaluston suurin kokoelma löytyy Haapamäeltä, jossa on Rautatiemuseon, VR:n, HMVY:n ja yksitishenkilöiden omistamaa museokalustoa. Höyryvetyripuistossa on näytteillä paljon eri tyyppien höyryverureita. Koko höyryveturipuiston veturit voi luokitella yleisölle esiteltäviin muistomerkkivetureihin.

Vastaavasti Haapamäen Museoveturiyhdistyksen museovarikon puolelta ja ratapiha-alueelta löytyy Suomen suurin ja monipuolisin varhan rautatiekaluston kokoelma aina vuosisadan vaihteesta 1970-luvun kalustoon asti aina tavara- ja matkustajavaunuista moottorivauniuhin ja dieselverureihin asti (osa museokalustosta on ajokuntoista.)

Myös muilta paikkakunnilta löytyy pienempiä museokaluston kokoelmia (kuten Hyvinkäältä, Toijalasta, Porvoosta, Suolahdesta, Oulusta, Kouvolasta ja Pasilasta.)

Mutta varsiaisesti muistomerkkivetureista:

Muistomerkkivetureita ei varsinaisesti ole erikseen tehty ajokunnottomiksi, vaikka ne siinä tilassa kyllä käytännössä ovatkin. Höyryvetureita on suomessa säilynyt kohtuullisesti siksi, että VR:n säännöllisen höyryveturiliikenteen päättyessä 1975 muutamia uusimpia ja tehokkaimpia veturisarjoja säilöttiin suuria määriä kriisivarastoihin asevarikoiden yhteyteen (mm. Lievestuoreelle, Haapajärvelle ja Ohenmäkeen).

1980-luvun lopulla puolustusvoimat ja VR tulivat siihen tulokseen, että höyryvetureita ei ole enää tarpeen säilyttää mahdollista kriisiä varten (varatoiduille vetureille olisi pitänyt tehdä huoltoa säilytystä jatkettaessa). Siten kriisivarastot purettiin. Suuri osa vetureista romutettiin, mutta osa päätyi vastaperustettuun Haapamäen Höyryveturipuistoon ja osa muistomerkeiksi eripuolille Suomea.

Kun verurit jäivät kriisivarastoon, niistä purettiin jonkin verran varustimia, koneiston osia irroitettiin jne. Muistomerkkivetureiksi kunnostettuihin (kriisivarasto)vetureihin on palutettu tärkeimmät osat (kiertokanget ym.), jotta veturi "näyttää vetruilta". Veturit ovat siis käytännössä poikkeuksetta vain ulkoisesti kunnostettu näytteille eli siistitty ja maalattu, mutta teknisesti ne ovat edelleen kriisivarastokunnossa. Siten ne vaativat käytännössä täyskorjauksen, jos ne halutaan jälleen palauttaa liikenteeseen.

Verurin kaikki toimivat osat on korjattava ja huollettava (ja etsiä puuttuvat osat) lisäksi tyypillisesti kattilan tuliputket on uusittava kokonaan ja muut seisonta-aikana muodostuneet vauriot korjattava, työmäärä on siis mittava.

Höyryveturin kunnostaminen on siis pitkä ja kivinen tie (ja lisäksi kallis), muttei mitenkään mahdoton. Sillä käytännössä kaikki nykyisin museoliikenteessä olevat höyryvetyrit on samoista lähtökohdista jouduttu kunnostamaan. Valtaosin tämä on tapahtunut alan harrastajien sinnikkyyden ansiosta, yleensä talkootyönä ja vaivoin hankitulla (pääosin omalla) rahoituksella.

Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on kunnostettu ajokuntoon muutama kymmenen höyryveturia, joista tosin muutamia on jäänyt seisiomaan kattila-ajan umpeuduttua.

Kouvolassa oleva ns. "Pikku-Jumbo" Tk3 859 on tavarajunaveturi, joka oli Suomen runsaslukuisin höyryveturisarja. Oulussa olleen muistomerkkiveturin (Hv3 995) kunnosti ajokuntoon Höyryraide Oy. Veturi on nykyisin Suolahdessa. Leveäraiteisia muistomerkkihöyryvetureita on jäljellä mm. seuraavilla paikkakunnilla:

Båtvik
Haapamäki
Jyväskylä
Jämsänkoski
Karjaa
Kerava
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuopio
Kurikka
Lahti
Lapinlahti
Otanmäki
Parola
Pesiökylä
Pieksämäki
Rauma
Riihimäki
Salo
Suolahti
Tampere
Vaala
Ylivieska

Puolestaan kapearaiteisia mustomerkkivetureita löytyy mm: seuraavilta paikkakunnilta:

Forssa (sähköveturi)
Eskola
Kyröskoski (sähköveturi)
Mustio (sähköveturi)
Outokumpu
Pyhäsalmi
Ruotsinpyhtää
Tampere (sähköveturi, ei näytteillä)
Åminnefors

(Ja vetrueita löytyy tietenkin myös museoista ja museovarikoilta.)

Vastaan mielelläni, jos jokin jäi vielä askarruttamaan.

Suomen Rautatiemuseo
Hyvinkäänkatu 9
05800 Hyvinkää
+358 406587187
www.rautatie.org
museokauppa: www.rautatie.org/webshop "

Kommentit (0)

Vastauksesi