Moi! Oli eläintarhanajot. On eläintarhankenttä.

Moi! Oli eläintarhanajot. On eläintarhankenttä.

Moi! Oli eläintarhanajot. On eläintarhankenttä. Mutta missä Helsingissä oli eläintarha ennen Korkeasaaren eläintarhaa?

Vastaus

Onpa ajankohtainen kysymys, sillä Korkeasaaren eläintarha viettää 120 – vuotisjuhliaan tulevana viikonloppuna eli 6. – 7. kesäkuuta 2009. Korkeasaari on Helsingin ensimmäinen ja ainoa eläintarha eli Helsingissä ei ole ollut eläintarhaa ennen sitä.

Eläintarhan puisto, "Eltsu", tai ruotsiksi Djurgården oli alun perin Tölö park eli "Töölönpuisto". Ensimmäisen kerran se esiintyi lehdissä Eläintarhana vuonna 1870, kun "Taideniekkain seura" aikoi viettää juhlan alueelle juuri valmistumassa olleessa uudessa ravintolassa. Nimi-idean esikuva tuli Tukholman Djurgårdenista, jonka mallin mukaista puistoa Helsinkiin tuohon aikaan suunniteltiin. Eläintarhan sijoittaminen alueelle oli kyllä esillä pari vuosikymmentä myöhemmin (1889). Kaupungin rahatoimikamari suhtautui asiaan kuitenkin nihkeästi ja hanke raukesi. Tällöin hanketta suunnitteleva Helsingin anniskeluyhtiö päätti sijoittaa eläintarhan omistamaansa Korkeasaareen.

”Eltsu" on tunnettu urheilukentästään ja siellä järjestetyistä yleisurheilukilpailuista. Eläintarhan kenttä oli Suomen tärkein urheilukenttä ennen kuin Olympiastadion valmistui. Siellä tehtiin Suomen ensimmäiset yleisurheilun maailmanennätykset. Esim. Paavo Nurmi teki ”Eltsussa” yhden yleisurheiluhistorian kuuluisimmista ennätyksistä, kun hän juoksi samana iltana 1500 ja 5000 metrin maailmanennätykset. Juoksujen väliä ei ollut kuin tunti ja viisi minuuttia. Tämä tapahtui vuonna 1924.

Eläintarha on kuuluisa myös mainitsemistasi Eläintarhan ajoista. Ne järjestettiin kaikkiaan 25 kertaa, alkaen kolmekymmentäluvulta aina kuusikymmentäluvulle saakka.

Mutta palataan vielä Korkeasaareen, kun nyt on se 120-vuotisjuhlakin. Jo kauan ennen eläintarhan perustamista Korkeasaari oli ollut helsinkiläisille tärkeä alue. Sieltä noudettiin juomavettä. Siellä pestiin pyykkiä ja laidunnettiin karjaa. Ja kun vuonna 1865 alkoi säännöllinen höyrylaivaliikenne, saaren suosio retkeilykohteena vain kasvoi. Saarella ennestään ollut vartijan asunto muutettiin oluttuvaksi ja myöhemmin rakennettiin myös karuselli ja tanssilava.

Korkeasaaren eläintarhaa perustettaessa taustalla olivat ajan hengen mukaan varsin ylevät ajatukset. Se perustettiin työväen ja nuorison opiksi ja valistukseksi. Eläintarhan uskottiin antavan ”runsaasti ajattelemisen aihetta ja huomattavasti jalomuotoisempaa viihdytystä” kuin monet muut vapaa-ajanviettopaikat. Kaupungin koululaisille eläintarha antoi myös mahdollisuuden tutustua elävään eläinmaailmaan. Eläintarhalla katsottiin myös olevan vaikutusta ”tapojen parantajana ja eläinrääkkäyksen poistajana.”

Korkeasaaren suunnittelussa otettiin mallia ulkomaisista eläintarhoista, eritoten Kööpenhaminasta. Eläinten valinnassa päätettiin aluksi keskittyä vain kotimaisiin ja muutamiin kestäviksi todettuihin ulkomaisiin lajeihin. Erityisen tärkeänä kuitenkin pidettiin lämmitettävän apinatalon aikaansaamista, sillä ainakin Kööpenhaminassa olivat apinat kävijöiden suurimmassa suosiossa.

Korkeasaaren juhlaviikonlopun ohjelmassa on mm. Wanhan ajan picnic, musiikkia ja Aikamatka saaren historiaan. Tarkemman ohjelman näet Korkeasaaren verkkosivuilta.

Lähteet:

Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007

Knapas, Marja Terttu: Korkeasaari ja Seurasaari : Helsinkiläisten ensimmäiset kansanpuistot. Helsinki-seura, 1980.

Helsingin Sanomien artikkeli Eläintarhan kentästä:
http://www.hs.fi/juttusarja/areenat/artikkeli/El%C3%A4intarhassa+luotiin...

http://www.alppila.net/index.php?option=com_content&task=view&id=84&Item...

http://www.korkeasaari.fi/elaintarha/historia
http://www.korkeasaari.fi/ajankohtaista

Kommentit (0)

Vastauksesi