Mitkä valtiot ja milloin (tarkat ajat) julistivat meille sodan Jatkosodan...

Mitkä valtiot ja milloin (tarkat ajat) julistivat meille sodan Jatkosodan...

2 vastausta

Hei!

Iso-Britannian lisäksi sodan julistivat sen dominiot Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka. Iso-Britannian julistus tapahtui 6.12.1941. Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksella muisteltiin, että kaikki em. julistukset olisivat tapahtuneet tuona samaisena päivänä.

Lisätietoja:
Nevakivi Jukka; Ulkoasiainhallinnon historia 1918-1956. Ulkoasiainministeriö, Helsinki 1988. (s. 198 alaviite 9)

Terveisin iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto

Kommentit (0)
04.10.202011:03
25781
2

Saksan ja Neuvostoliiton välinen sota alkoi 22. kesäkuuta 1941, minkä jälkeen Suomi liittyi sotaan Saksan puolella. Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 15. kesäkuuta 1941. Ison-Britannian ja Saksan välillä oli ollut sotatila jo syyskuusta 1939 alkaen, joten Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill julisti maansa auttavan Neuvostoliittoa kaikin tavoin. Koska Iso-Britannia oli siitä alkaen käytännössä Neuvostoliiton liittolainen, Suomi katkaisi diplomaattisuhteet Isoon-Britanniaan 1. elokuuta 1941.

Suomen hallitus sai Isolta-Britannialta 28. marraskuuta 1941 nootin, jossa Suomea vaadittiin sodalla uhaten lopettamaan aktiiviset sotatoimet ennen joulukuun 5. päivää. Suomen sodanjohto ei voinut kuitenkaan antaa sellaista vastausta Isolle-Britannialle. Tämän seurauksena Iso-Britannia julisti sodan Suomelle 6. joulukuuta 1941. Iso-Britannia julisti sodan myös Unkarille ja Romanialle tässä vaiheessa. Ison-Britannian siirtomaa Intia julisti sodan Suomelle seuraavana päivänä eli 7. joulukuuta 1941. Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluneet maat seurasivat Ison-Britannian esimerkkiä. Kanada ja Uusi-Seelanti julistivat sodan Suomelle 7. joulukuuta 1941, minkä jälkeen Australia ja Etelä-Afrikan liittovaltio julistivat sodan Suomelle 8. joulukuuta 1941.

Tsekkoslovakian valtio oli käytännössä lakannut olemasta vuonna 1939, mutta Tsekkoslovakian pakolaishallitus oli toiminnassa Isossa-Britanniassa vuonna 1941. Kyseinen hallitus julisti 16. joulukuuta 1941, että Tsekkoslovakian tasavalta oli sodassa kaikkia niitä maita vastaan, jotka olivat sodassa Isoa-Britanniaa, Neuvostoliittoa ja Yhdysvaltoja vastaan. Siksi siitä alkaen myös Tsekkoslovakian pakolaishallituksen ja Suomen välillä oli sotatila.

Suomi keskeytti sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan 4. syyskuuta 1944, minkä jälkeen Suomi solmi Neuvostoliiton ja Ison-Britannian kanssa välirauhansopimuksen Neuvostoliiton pääkaupungissa Moskovassa 19. syyskuuta 1944. Lopullinen rauhansopimus solmittiin Ranskan pääkaupungissa Pariisissa 10. helmikuuta 1947. Rauhansopimuksen Suomen kanssa solmivat Neuvostoliitto, Iso-Britannia, Australia, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan liittovaltio.

 

G. A. Gripenberg, Lontoo - Vatikaani - Tukholma. Diplomaatin muistelmia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki 1960, sivu 202, sivu 208 ja sivut 225 - 226.

Maailman tärkeimmät tapahtumat elokuusta 1939 joulukuusta 1941. O. Y. Suomen Kirja, Helsinki 1942, sivut 36 - 40 ja sivu 44.

G. Mannerheim, Muistelmat. Toinen osa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1952, sivut 364 - 369.

Suomen historian dokumentteja 2. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1970, sivut 449 - 450.

XXIX. Declarations of War. (Dept of State Bulletin, Vol. V, No, 130, Dec. 20. 1941 and Vol. VI, No. 137, Feb. 7, 1942), sivut 101 - 102 ja sivu 109.

Kommentit (0)

Vastauksesi