Mitkä talvisotaan 1939-1940 asti (virallisesti 13.3.1940 saakka) Suomeen...

Mitkä talvisotaan 1939-1940 asti (virallisesti 13.3.1940 saakka) Suomeen...

Mitkä talvisotaan 1939-1940 asti (virallisesti 13.3.1940 saakka) Suomeen kuuluneet alueet jäivät valtaamatta Suomen armeijalta jatkosodassa 1941-1944? Jotkut Suomenlahden ulkosaaret, pieni osa Suomelle kuuluneesta Karjalankannaksesta, osa Petsamoa ja ehkä muitakin alueita?

2 vastausta

Pahoittelemme vastauksen viipymistä.

Emme vielä saaneet vastausta tiedusteluumme, laitamme vastauksen heti kun se tulee.

Kommentit (0)
20.07.201909:29
18256
8

Petsamon pohjoispuolella sijaitseva Kalastajasaarento oli Neuvostoliiton puna-armeijan joukkojen hallussa koko ajan vuosina 1941 - 44, jolloin Suomi kävi sotaa Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Suomi oli menettänyt Kalastajasaarennon läntisimmän osan talvisodan rauhansopimuksessa vuonna 1940. Saksalainen vuoristoarmeijakunta aloitti hyökkäyksen Petsamon alueelta kesällä 1941 tavoitteena edetä kohti Murmanskia. Kyseisessä vuoristoarmeijakunnassa oli kaksi vuoristodivisioonaa. Saksalainen vuoristoarmeijakunta ryhtyi myös eristämään Kalastajasaarennolla olevat neuvostoliittolaiset joukot asettamalla yhden pataljoonan puolustukseen Kalastajasaarennon kannakselle. Saksalaisella vuoristoarmeijakunnalla ei kuitenkaan ollut riittävästi reservejä. Tämä tuli ilmi esimerkiksi silloin, kun neuvostoliittolaiset joukot suorittivat maihinnousun Jäämeren rannikolla heinäkuussa 1941, itse asiassa saksalaisen vuoristoarmeijakunnan sivustalla. Siksi suomalainen Jalkaväkirykmentti 14 lähetettiin saksalaisen vuoristoarmeijakunnan avuksi.

Vuonna 1940 solmitun talvisodan rauhansopimuksen mukaan myös Suomelle kuuluneet Suomenlahden ulkosaaret kuuluivat vastaisuudessa Neuvostoliitolle. Suurimmat ulkosaaret ovat Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari. Lisäksi on pienempiä saaria, kuten Someri ja Peninsaari. Neuvostoliiton puna-armeija oli miehittänyt nämä saaret jo talvisodan aikana. Suomen kenttäarmeija otti Suursaaren haltuunsa 12. joulukuuta 1941 alkaen sen jälkeen, kun neuvostojoukot olivat vetäytyneet kyseiseltä saarelta. Suomalaisjoukot valloittivat myös Somerin saaren, mistä neuvostojoukot olivat jo poistuneet. Sitten neuvostojoukot valloittivat Suursaaren takaisin suomalaisilta tammikuussa 1942. Suomalaisjoukot valloittivat Suursaaren vuorostaan maaliskuussa 1942 ja Tytärsaaren huhtikuussa 1942. Moskovan rauhansopimuksessa vuonna 1940 luovutetut alueet julistettiin palautetuksi jälleen osaksi Suomea joulukuussa 1941, mutta Lavansaari, Peninsaari ja Seiskari, samoin kuin Kalastajasaarento, olivat Neuvostoliiton joukkojen hallussa koko ajan vuosina 1941 - 44.

 

Helsingin Sanomat 27. 12. 1941, sivu 5.

Helsingin Sanomat 3. 1. 1942, sivu 5.

Cajus Bekker, Itämeri ja Suomenlahti 1944 - 1945 (Ostsee, deutsches Schicksal 1944 / 45). Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki 1960, sivu 59.

Tärkeimmät maailman tapahtumat elokuusta 1939 joulukuuhun 1941. O. Y. Suomen Kirja, Helsinki 1942, sivut 36 - 37 ja sivu 44.

Uusi maailman käsikartasto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1939, sivu 7.

Pekka Visuri, Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941. Saksalais-suomalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa. Docendo, Jyväskylä 2017, sivut 159 - 161 ja sivu 331.

Earl F. Ziemke, Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940 - 1945 (The German Northern Theater Of Operations 1940 - 1945). Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki 1963, sivut 198 - 203.

Kommentit (0)

Vastauksesi