Mitkä maailman maat katsotaan tällä hetkellä hyvinvointivaltioiksi?

Mitkä maailman maat katsotaan tällä hetkellä hyvinvointivaltioiksi?

Vastaus

Se, mitkä maat katsotaan hyvinvointivaltioiksi, riippuu siitä, miten hyvinvointivaltio määritellään. Esimerkiksi Irwin Garfinkel ja Timothy Smeeding (2010) toteavat, että hyvinvointivaltioita ovat kaikki sellaiset vauraat maat, jotka ovat pääasiassa kapitalistisia, mutta soveltavat laajassa mitassa joitakin valikoituja sosialismin piirteitä. Sosialisoituja ovat lähinnä instituutiot, jotka pyrkivät vähentämään kapitalismin synnyttämää taloudellista epävarmuutta. Nämä hyvinvointi-instituutiot liittyvät koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan (kuten tulonsiirtoihin). Garfinkelin ja Smeedingin mukaan kaikki maat harjoittavat jonkinlaista hyvinvointivaltiotoimintaa. Mitä enemmän tuloja valtiolla on, sitä enemmän se näyttäisi käyttävän niitä hyvinvointipalveluihin. Edellä mainitut tutkijat mainitsevat neljätoista selkeästi erottautuvaa rikasta valtiota, joilla on myös suuri hyvinvointivaltio: Australia, Kanada, Yhdysvallat, Iso-Britannia, , Irlanti, Belgia, Ranska, Italia, Saksa, Alankomaat, Espanja, Suomi, Norja ja Ruotsi.

Valtioiden kykyä vastata väestöjensä sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja elinympäristöön liittyviin tarpeisiin mittaava Social Progress Index (Sosiaalisen kehityksen indeksi) listaa vuonna 2016 erityisen korkean sosiaalisen kehittyneisyyden maiksi neljätoista valtiota (paremmuusjärjestyksessä): Suomi, Kanada, Tanska, Australia, Sveitsi, Ruotsi, Norja, Alankomaat, Iso-Britannia, Islanti, Uusi-Seelanti ja Irlanti. Korkean sosiaalisen kehityksen maita ovat esimerkiski Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea, Chile ja useat EU-aat, kuten Saksa, Belgia, Espanja, Italia ja Viro.

Sosiaalisen kehityksen indeksissä tarkastellaan esimerkiksi asumiseen, elinympäristöön, ihmisoikeuksiin, koulutukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

Hyvinvointivaltioita on jaettu eri tyyppeihin ja esimerkiski Esping-Andersenin tunnetuksi tekemää jaottelua sovelletaan edelleen, vaikka hyvinvointivaltioiden rapautumisen myötä eri mallit ovat alkaneet yhä enemmän muistuttaa toisiaan.Liberaali hyvinvointimalli painottaa yksilön vastuuta itsensä ja perheensä elättämisestä. Valtio investoi sosiaaliturvaan suhteellisen vähän, etuudet ovat alhaisia ja niitä annetaan vain niille, joiden katsotaan todella ne ansainneen. Julkisia palveluita on vähän ja ihmiset vastaavat hyvinvointipalveluistaan pääosin yksityisillä vakuutuksilla. Liberaalia hyvinvointivaltiomallia edustavat lähinnä Britannia, Irlanti, Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti.

Konservatiivisessa hyvinvointivaltiomallissa sosiaaliturva perustuu työntekijäasemaan ja korostaa (ydin)perheen vastuuta jäsenistään. Perhe saa toimeentulonsa elättäjän (miehen) työsuhteesta ja siihen liittyvistä eduista. Valtio tulee apuun silloin, jos perhe ei voi huolehtia hyvinvoinnistaan. Konservatiivista mallia edustavat Saksa, Ranska, Italia ja Espanja.

Sosiaalidemokraattinen eli pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli jakaa verojen avulla resursseja uudestaan, pyrkii säilyttämään täystyöllisyyden ja estämään köyhyyttä. Sosiaalietuuksiin tai suurimpaan osaan niistä sovelletaan universalismin periaatetta eli ne koskevat kaikkia kansalaisia ja perustuvat - ideaalimallissa - nimenomaan kansalaisuuteen eivätkä esimerkiksi tarveharkintaan tai työmarkkina-asemaan. Edellä kuvattua mallia noudatetaan Pohjoismaissa. mukaan lukien Suomessa.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi