Miten valokuvia retusoidaan?

Miten valokuvia retusoidaan?

2 vastausta

Valokuvien retusoinnilla, englanniksi retouching, tarkoitetaan mitä tahansa kuvankäsittelyyn liittyvää, yleensä tietokoneella suoritettavaa kuvanmuokkaus, tai -parannustoimenpidettä. Tämä on aika laaja käsite, ja saattaa pitää sisällään esimerkiksi vanhojen, kärsineiden valokuvien käsittelyn paremmiksi, digivalokuvauksen jälkitöinä tehdyt toimenpiteet, komposiittivalokuvataiteen tekoprosessin ja niin edelleen. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty tietokoneohjelmia, joissa on kasa käteviä työkaluja osaavalle kuvankäsittelijälle. Tunnetuin, ja käytetyin ohjelma tähän tarkoitukseen on Adobe Photoshop. Muita samankaltaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Paint Shop Pro, sekä Affinity Photo. Ilmaisohjelmilla ei ihan päästä samalle tasolle maksullisten ohjelmien kanssa, mutta niilläkin pääsee hyvin alkuun. Gimp lienee ilmaisista tällä hetkellä kätevin.

Kommentit (0)
18.02.201922:00
14469
4

Wanhan walokuvalaboratorion etuhuoneessa nuorena työskennelleenä muistutan, että on/oli olemassa vallan erilaisia retusointimenettelyjä. Ennen digiaikaa siis, jolloin valokuvaamossa haisivat liuokset ja altaista pelastettiin loppuun kulunut litku, koska siinä oli hopeaa.

Pääosa retusoinneista tehtiin mustavalkovalokuville pimiössä. Saatettiin korjata särkyneellä lasinegalla oleva otos, poistaa henkilökuvasta ihon epäpuhtauksia tai arpia jne. eli tehdä manuaalisesti laboratoriotyönä vastaavaa, mitä nykyään tehdään tietokoneavusteisesti. Korjattava kuva usein reprottiin ensin, ellei siitä ollut negatiivia, ja käsiteltiin siten aikaansaadun negan avulla valotettavaa uutta versiota, mm..  antamalla hiukan enemmän tai vähemmän valoa  johonkin kohtaan uudelle kuvapaperille, tai ehkä puhaltamalla tupakansavua suurennuskoneen linssin ja paperin väliin. Toisinaan tehtiin suoranaista kuvamanipulaatiota. Aikoinaan idioottivarmana todisteena pidetty valokuva ei aina ollutkaan sitä, ks. mm. linkin takana olevia muokattuja kuvia. 

Toisinaan vanha negatiivi saatettiin pestä, jos sen pinnassa oli mekaanisia epäpuhtauksia, jotka näkyivät uusissa vedoksissa.

Paperikuvista saatiin tarvittaessa vanhahtavan, kellertävän näköisiä mm. säätelemällä kehitys- ja kiinnitysaikaa. Tällä tavoin ns. huonosti pesty tai huuhdottu kuva ei välttämättä ollut yhtä pitkäikäinen kuin huolellisesti tehty mustavalkokuva - hyvälle baryyttipaperille tehty, sopivasti kiinnitetty ja huuhdottu vedoshan saattaa kestää parhaimmillaan sata vuotta, kun taas huonosti huuhdottu alkaa kellastua jo muutaman vuoden päästä. Paperin valinnalla ja vedoksen säilytyksellä on merkitystä asiassa - esim. valokuvaa pitäisi säilyttää poissa auringonvalosta, eikä pitää albumeja esim. mäntypuisessa lipastonlaatikossa.

Poliisilaitos ei aiemmin hyväksynyt retusoitua henkilökuvaa passikuvaksi, vaikka siinä olisi ns. ateljeekuvasta tehty passikokoinen vedos. Olisihan siitä voitu poistaa tärkeitä tuntomerkkejä, kuten juuri arpia tms. Silloin oli poliisilaitoksellakin sekä aikaa tarkistaa asiat ja taitoa tunnistaa käsitelty paljaan näköinen otos oikeasta; olihan heillä itselläänkin kuvaajat ja kuvalaboratoriot omaan käyttöönsä.

Nykyajan digikamerat erilaisine korjausmahdollisuuksineen pelastavat usein tottumattoman tai tutisevakätisen kuvaajan tilanteesta, josta "pitää" saada jakoon sopiva otos. Samoin kuvattujen otosten parantelu on nopeaa ja edullista. Tosiasiassa niissä ei kuitenkaan ole mitään vitsiä, jos on kokemusta oikeiden valokuvien parista. Ei ihmissilmä oikeasti toista virheettömän terävästi suurta kuva-alaa, eivätkä värit luonnossakaan ole ehkä tropiikkia lukuunottamatta niin kirkkaita kuin digikuvissa. 

Varsinainen kuvankäsittelyn kummajainen on [ranskalaista] kirkkoa kuvaava otos, joka kiersi netissä takavuosina muka milloin kenenkin nimissä; kuva, jossa keskiaikaisen kirkon sisällä oli muka valtaisa määrä viherkasveja ja jopa puro. Pelkkää manipulaatiota sekin.

Eri asia ovat sitten lavastetut tapahtumakuvat. Eräs kuuluisimpia on amerikkalaisten sotilaitten lipunnosto Iwo Jimalle 1945.

Puolustusvoimiemme kuva-arkistossa on myös useita lavastettuja otoksia.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi