Miten taivutetaan englanninkielisiä sanoja?

Miten taivutetaan englanninkielisiä sanoja?

Miten taivutetaan englanninkielisiä sanoja? Englannin opettajani sanoi, että se on hyvin vaikeaa ja harva englantilainen osaa sitä.

Vastaus

Suomessa käytetyt substantiivien taivutukset (käsi – kädelle) ilmaistaan englannissa prepositioilla (hand – on the hand), jolloin itse substantiivia ei taivuteta.

Substantiiveilla on perusmuoto ja monikko (pöytä - pöydät / table - tables). Joukossa on myös epäsäännöllisiä monikkoja (wolf – wolves). Tältä sivulta löydät luettelon epäsäännöllisistä monikoista: http://ndirty.cute.fi/~karttu/kielet/plurals.htm

Verbit säilyvät joko perusmuodossa tai niiden loppuun lisätään loppuliite (suffiksi):
nähdä = see
he näkevät = they see
hän näkee = he sees
he ovat nähneet = they have seen

Osa verbeistäkin taipuu epäsäännöllisesti:
hän näki = he saw
he näkivät = they saw

Tältä sivulta löydät 470 epäsäännöllistä verbiä epäsäännöllisine taivutusmuotoineen: http://www.englishpage.com/irregularverbs/irregularverbs2.html

Adjektiivit taipuvat suurimmaksi osaksi määrätyllä tavalla:
big – bigger – biggest
lovely – lovelier – loveliest
beautiful – more beautiful – most beautiful

Joukossa on myös epäsäännöllisiä adjektiiveja:
good – better – best
well – better – best
bad – worse – worst
far – farther – farthest
far – further – furthest
little - less(er) – least
many – more – most

Epäsäännöllisyyksistä huolimatta englannin kielen taivutus ei sinänsä ole monimutkaista, ainakaan verrattuna suomen kieleen. Äidinkielenään englantia puhuvat kyllä yleensä osaavat taivutukset. Joissain murteissa ja slangeissa taivutusmuotojen käyttö poikkeaa "virallisesta" englannista.

IGS:n virkailijan englanninopettaja mainitsi aikoinaan, että sanojen tavutus (sanan jakaminen tavuviivan avulla kahtia tai useampaan osaan) olisi hankalaa jopa monelle englantia äidinkielenään puhuvalle. Tarkoititko ehkä juuri tätä?

Vaikeus johtuu siitä, ettei kirjoitettua englantia tavuteta foneettisesti. Luonnollisessa, puhutussa kielessä, eli foneettisesti, sana "learning" tavutetaan kahteen osaan "lear-ning" (suomeksi sanottuna kutakuinkin löör-ning). Kirjoitettu tavutus sen sijaan perustuu morfologiseen (muoto-opilliseen) tavutukseen. Sanan "learning" kirjoitettu tavutus on "learn-ing".

Syy tähän selviää seuraavan esimerkin avulla: Ajatellaan, että ollaan kirjoittamassa kirjan sivua, jossa teksti jakaantuu usealle riville. Kirjoitetaan lause "I am learning English", joka ei tilanpuutteen vuoksi mahdukaan kokonaisuudessaan yhdelle riville, vaan sitä joudutaan jatkamaan seuraavalle riville niin, että sana "learning" katkaistaan tavuviivan avulla. Jos sana katkaistaisiin foneettisen tavutusmallin mukaan "lear-ning", jäisi rivin loppuun tavu "lear", ja sana jatkuisi uudella rivillä tavulla "ning".

Ongelma tulee esiin kun tavu "lear" luetaan. Englannin kieltä luettaessa kirjainyhdistelmä "lear" ääntyy samoin kuin englannin kielen sana "leer" (suomen kielessä tätä äännettä vastaisi kutakuinkin kirjainyhdistelmä "lier"). Sana "learning" kuitenkin vaatii alkuunsa äänteen, jota vastaisi suomenkielinen kirjain yhdistelmä "löör" eli "löör-ning". Vasta morfologinen tavutusmuoto "learn-ing" ohjaisi lukijaa siitä kuinka sanan alku tulisi lausua.

Morfologinen taivutusmuoto siis ohjaa lukijan lukemaan sanan oikein, mutta sitä ei voi käyttää tavutettaessa sanoja puhekielessä.

Suomen kielessä, jossa kirjoitettu kieli on lähellä puhuttua kieltä, suurin osa sanoista voidaan erottaa tavuviivoilla yksiköiksi (rek-ka-au-to) niiden lausumisen mitenkään muuttumatta. Englannin kielessä puhutun ja kirjoitetun kielen eroavuudet ovat pakottaneet luomaan keinotekoisen tavutusmuodon, joka ei toimi luonnollisen, puhutun kielen logiikalla. Tästä syystä tavutus on hankalaa äidinkielenäänkin englantia puhuville.
http://en.wikipedia.org/wiki/Syllabification

Tämä englanninkielinen sanakirja kertoo paitsi sanojen merkityksen englanniksi, niin näyttää myös jokaisen sanan tavutukset (esim. dic-tion-ar-y):
http://www.thefreedictionary.com/dictionary

Kommentit (0)

Vastauksesi