Miten niiden kalojen, jotka elämässään asuvat sekä suolaisessa että makeassa...

Miten niiden kalojen, jotka elämässään asuvat sekä suolaisessa että makeassa...

Miten niiden kalojen, jotka elämässään asuvat sekä suolaisessa että makeassa vedessä elimistö muuttuu veden muuttuessa? Eikö kuitenkin osa kaloista pysty elämään vain jommassakummassa?

Vastaus

Asiaa valottaa hyvin se seikka, että Pohjanmeressä elelee yli 200 kalalajia, mutta Suomen rannikolla merikaloja tavataan vain 22. Lähes kaiken tästä lajimäärän erosta selittää Itämeren pieni suolapitoisuus (6-7 promillea, valtamerissä 32-35). Useimmat merikalat eivät pysty pitämään yllä ruumiinnesteidensä suolatasapainoa vähäsuolaisessa vedessä.

Jotkut lajit ovat sopeutuneet elämään sekä makeassa, että suolaisessa vedessä. Nämä vaelluskalat voidaan jakaa kutukäyttäytymiseltään kahteen eri ryhmään. Ns. anadromiset kalat muuttavat merestä makeaan veteen kutemaan (Suomessa esim. lohi, taimen, harjus, siika, vimpa ja nahkiainen).

Katadromisen kalan, kuten ankeriaan lisääntymistapa on päinvastainen. Se viihtyy makeissa vesissä, mutta siirtyy mereen kutemaan.

Vaelluskalat tasapainottavat ruumiinsa suolapitoisuutta kidusten avulla. Makea vesi pyrkii imeytymään kalan sisäpuolelle, jonka kalan on kompensoitava virtsaamalla, samalla kala menettää suoloja. Suolavajauksen välttämiseksi kidusten tehtävä on aktiivisesti siirtää suoloja vedestä verenkiertoon.
Suolaisessa vedessä tilanne on päinvastainen. Nestehukan kala kompensoi juomalla. Ylimääräisen suolan kala erittää kiduksissa sijaitsevien suolarauhasten avulla.

Lähteet:
Koli: Suomen kalat. WSOY, 1990
http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/Gills/index.htm
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/artikkelit/elaimet/fi_FI/kalat/

Kommentit (0)

Vastauksesi