Miten natsien keskitysleireille joutuneet poliittiset vangit todettiin ns. toisinajattelijoiksi?

Miten natsien keskitysleireille joutuneet poliittiset vangit todettiin ns. toisinajattelijoiksi?

Pystytäänkö sanoa laitettiinko poliittisia vankeja keskitysleireille täysin mielivaltaisin perustein? Vai olikohan heillä mahdollisuus kiistää, tai valehdella vakaumuksensa/ aatteensa.

3 vastausta

Saksaan oli 1933 perustettu poliittinen, koko valtakunnan alueella toimiva, salainen turvallisuuspoliisiorganisaatio Gestapo,  Geheime Staatspolizei. Siihen palkattiin ammattipoliisejakin, mutta sillä oli laaja ilmiantajien verkosto.

Gestapon päätehtäviä oli kukistaa kommunismi natsi-Saksassa. Poliittiset vastustajat siis olivat kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja. Kommunismi oli myös keino vastustaa natsitoimintaa, kuten anarkismikin. Gestapo vainosi myös anarkisteja.

Aktiivisten toisinajattelijoiden toiminta herätti huomiota, ja heidän nappaamisensa oli melko helppoa, joten vastarinta siirtyi maan alle.

Jo kansallissosialistien valtaantulon aikoihin 1933 perustettiin erityinen tuomioistuin, Sondergericht, joka on hyvä esimerkki koko oikeuslaitoksen kansallissosialistamisesta. Koko yhteiskuntahan tuli muuttaa natsi-ideologiaan sopivaksi. Jos Gestapon poliisi oli vakuuttunut siitä, että epäilty saa langettavan tuomion, saattoi tämä saada oikeudenkäynnin. Jos henkilö sai ehdonalaisen tuomion tai hänet vapautettiin, vietiin hänet oitis nk. turvasäilöön keskitysleirille., mikä oli myös tuomittujen kohtalo. Liika työnteko ja huono ja riittämätön ravinto näännyttivät usein kuoliaiksi nämä pakkotyöläiset.

Oikeusvaltioperiaate ei kuulunut natsi-Saksan hyveisiin. Kansallissosialistien mielestä tässä ei ollut mitään mielivaltaista.

Kommentit (0)
07.06.201715:31
3058
7

Kommunistit ja sosiaalidemokraatit olivat Saksan kansallissosialistien eli natsien poliittisia vastustajia. Eräät saksalaiset kommunistit ja sosiaalidemokraatit olivat julkisuuden henkilöitä siksi, että he olivat mukana politiikassa. Saksassa järjestettiin valtiopäivävaalit esimerkiksi 6. marraskuuta 1932. Saksan valtiopäiville valittiin 121 sosiaalidemokraattia ja 100 kommunistia. Saksan valtiopäivät kokoontuivat 6. joulukuuta 1932, jolloin kansallissosialisteja edustanut Hermann Göring valittiin valtiopäivien puhemieheksi. Sosiaalidemokraatti Paul Löbe valittiin yhdeksi valtiopäivien varapuhemiehistä.

 

Helsingin Sanomat 8. 11. 1932, sivu 5.

Helsingin Sanomat 8. 12. 1932, sivu 10.

Kommentit (0)
07.06.201716:46
2236
3

Kirjaston vastaukseen täytyy lisätä että termi toisinajattelija ei ollut käytössä natsien aikana. Termi on syntynyt vasta kylmän sodan tarpeisiin, kun haluttiin jotenkin viitata Neuvostoliitossa vangittuihin ihmisiin. Mutta silloinkaan ei voi sanoa että NL itse jotenkin "totesi" heidät toisinajattelijoiksi, koska se ei ole termi jota vangitsija itse käyttää, Natsi-Saksassa sen enemää kuin NL:ssakaan. Jos siis kysytään miten joku on todettu toisinajattelijaksi, niin silloin on kyse siitä miten diktatuurin ulkopuolella olevat tahot valikoivat sen keitä he nimittävät toisinajattelijoiksi omassa propagandassaan.

Kommentit (0)

Vastauksesi