Miten muinaisjäänne hiidenkirnu liittyy piimään?

Miten muinaisjäänne hiidenkirnu liittyy piimään?

2 vastausta
21.12.201913:14
20504
18

Kirnuksi on siis vanhassa maatalousyhteiskunnassa kutsuttu kapeaa ja korkeaa kimpiastiaa, jossa kerma kirnuttiin pitkävartista mäntää käyttäen voiksi. Kirnupiimäksi kutsuttiin sitä osaa kermasta, joka jäi jäljelle, kun suurin osa sen rasvasta oli kirnuttaessa muuttunut voiksi. Suomen kirnu-sana juontuu ruotsin samaa merkitsevästä sanasta kärnä ja saksan sanasta Kirne.

(Etymologiasta esim. Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja, 1979/1981.)

Hiisi-sana puolestaan liittyy mm. muinaisten suomalaisten tarustoon, ennen muuta jättiläisiin. Kun jääkauden sulamisvaiheen kalliioon aikaansaamia pyöreitä syvennysten syntyä ei varhempina aikoina osattu muutenkaan selittää, niiden siis saatettiin kuvitella olevan "jättiläisten kirnuja". On huomattava, että luonnontieteilijät alkoivat hahmotella teoriaa maapallolla muinoin vallinneista jääkausista vasta 1830-luvulta lähtien.

Vastavalla tavalla myöhemmän Suomen rannikoiden pronssikaudella käyttöön tulleita suuria (kivi)röykkiöhautoja on kansan suussa kutsuttu hiidenkiukaiksi ja suuria, yksinäisiä siirtolohkareita hiidenkiviksi.

Kommentit (0)
21.12.201909:36
70867
11

No aika etäisesti, mutta kirnupiimää syntyy kirnussa kun voita tehdään ja yhteisen muotonsa ansiosta kirnu on antanut nimensä hiidenkirnulle (vai päinvastoin?).

Kommentit (0)

Vastauksesi