Miten lämmitän palmuhuoneen talvella?

Miten lämmitän palmuhuoneen talvella?

Käsittääkseni Helsingin palmuhuonetta on pidetty trooppisena 1800 - luvulta saakka. Ehkäpä silloin lämmön ylläpitäminen kylminä talvina oli vielä haastavampaa. Mikä olisi kustannustehokkain tapa pitää oma palmuhuone lämpöisenä?

Vastaus

Helsingin Talvipuutarha avattiin yleisölle vuonna 1893. Kasvihuoneen keskimmäinen rakennus eli palmuhuone valmistui 1889, muut kasvihuoneet tulivat valmiiksi seitsemän vuotta myöhemmin eli 1896. Palmuhuoneen rautarakenteet tilattiin Leipzigista. 1990-luvulle tultaessa kasvihuoneiden rakenteet olivat jo hyvin huonossa kunnossa. Lämmön säätely toimi kömpelösti: "Satavuotiaat venttiilit pitävät myös puutarhurit pakkasöinä valveilla. Pakkasöinä puutarhassa täytyy olla joku, joka lämmittimen kanssa yrittää pitää lämpöä sopivana kasveille", kirjoitettiin Helsingin Sanomissa 30.7.1990. Ylipuutarhuri Kustaa Niini totesi: "Meillä on kellarit täynnä lämmittimiä, joita rahdataan tänne kylminä öinä. Ne toimivat öljyllä ja vaarana onkin, että joku aamu kasvit ovat kuolleet polttimista lähteviin kaasuihin". Kasvihuoneiden laseja jouduttiin tuolloin yhtenään uusimaan ja lämpöä karkasi harakoille. Kasvihuoneiden peruslämmitys toimi ilmeisesti tuolloin jo kaukolämmöllä. Rakennus oli liitetty Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon vuonna 1967. Vuonna 1996 alkoi lopulta pelastava remontti ja uudelleen Talvipuutarha oli suljettuna remontin takia keväästä 2010 syksyyn 2011.

Ennen sotia Talvipuutarhan kasvihuoneita lämmitettiin koksilla. Joulukuussa 1935 Helsingin Sanomien toimittaja vieraili paikan päällä: "Ja lämmitys sitten, mitä paukkuvampi pakkanen, sen useammin on talvipuutarhan kaksi suurta pannua täytettävä koksilla."

Trooppisia tai subtrooppisia kasvihuoneita on toki rakennettu Suomessa muuallekin. Gardenian taru päättyi, mutta esimerkiksi Turun yliopistolla on jonkinmoinen kasvihuone, Joensuussa oma botaniansa ja Vantaan Fazerilan vierailukeskuksessa trooppinen kasvihuone.

Alkuvuoden paukkupakkasilla sähkölasku nousi tähtitieteelliseksi, kertoi Joensuun botaniaa pyörittävä aktivisti Voima-lehden jutussa. ”Talon energiataloutta kehitetään koko ajan. Olen muutaman vuoden ajan selvittänyt, miten voitaisiin olla omavaraisempia energian suhteen. Nythän tämä on kaukolämmössä. Yhden firman kanssa teetettiin tarjouspyyntö lämpökeräyksestä, ja aurinko­paneeleja on mietitty. Sillä tavalla voisi jättää maailmaan esimerkin, että tällaistakin voi tehdä energiataloudellisesti järkevällä tavalla. Samalla poistuisi varjopuoli ympäristökasvatustavoitteestammekin”. Joensuussa onkin onnistuttu säästämään huomattavasti sähköä. Sprinklerijärjestelmä suihkauttaa toisinaan trooppisen, usvaisen sateen botanian kasvien päälle.

Mikään ei estä rakentamasta itselleen ihan omaa trooppista talvipuutarhaa, mutta lämmityskulut Suomen talvessa saattavat nousta korkeiksi. Asuintaloon integroitu kasvihuone lienee helpommin lämpimänä pidettävä. Mitään valmista vertailua eri lämmitystapojen kustannuksista tällaisessa tapauksessa ei vastaaja löytänyt. Wikipedia mainitsee kasvihuoneen lämmityksen vaihtoehdoiksi seuraavat: sähköinen säteilylämmitin, lämpölamppu ja lämpöpuhallin sekä maahan kaivettavat sähkökaapelit. Nämä sopivatkin varmasti tavalliselle kasvihuoneelle, mutta trooppinen talvipuutarha on eri juttu.

Kovin päteviä vastauksia ei löydetä tuossa "What is cheapest and most efficient way to heat a tropical greenhouse" -keskustelussakaan. Termostaatilla varustettu lämpöpuhallin ja lämpölamput mainitaan vaihtoehtoina pienelle kasvihuoneelle. Toisaalta muistutetaan, että kosteuttakin pitäisi olla. Alan asiantuntijat kykenisivät varmaankin parhaimmin laskemaan sopivan lämmitysmuodon ottaen huomioon talvipuutarhan kasvien vaatimat olosuhteet, huoneen koon ja rakenteet.

 

.

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi