Miten kristinusko on vaikuttanut länsimaisen kulttuuriin?

Miten kristinusko on vaikuttanut länsimaisen kulttuuriin?

Mitkä tavat erityisesti nykypäivänä näkyy länsimaisessa kulttuurissa ja millä tavoin kristinusko ilmenee yhteiskunnassa?

2 vastausta

"Uskonto jättää jälkiä monenlaisiin ihmiselämän ilmiöihin kuten pukeutumiseen, ruokasääntöihin ja arkkitehtuuriin. Se vaikuttaa maailmankuvaan, moraaliin ja tapoihin. Kristinusko on vaikuttanut länsimaiseen elämänmuotoon, esimerkiksi vuotuiset juhlat rytmittävät elämäämme."

Joulun ja pääsiäisen pyhäpäivät traditioineen ovat esimerkiksi kristinuskon mukanaan tuomaa tapakulttuuria edelleen. Suomessa esim. kirkollisia häitä ja hautajaisia järjestävät monet ei-aktiivisetkin evankelisluterilaisen valtakirkon jäsenet.

Suomessa kirjakielen kehitys tapahtui yhteydessä kirkon protestanttiseen missioon Raamattua omalla kielellään lukevasta kansasta. Koululaitos syntyi myöhemmin kirkolliselle pohjalle, joten kaikuja siitä näemme edelleen esim. koulun pakollisessa uskonnonopetuksessa.

Lainsäädäntömme ja arvomaailmamme on saanut vaikutteita kristinuskosta. Suurimman kristillisen kirkkokunnan katolisen kirkon moraaliopetukset (esim. abortin ja ehkäisyvälineiden kieltäminen) vaikuttavat satojen miljoonien naisten elämään tänäkin päivänä ympäri maailman.

 

Kommentit (0)
28.06.201800:09
15144
33

Tässä aukikirjoitettuna asioita, joihin yllä viitataan. Tapakulttuurivaikutuksiin kannattaa laskea myös viljeltävien kasvien tulo - luostarit harrastivat mm. yrttiviljelyä ja lääkkeiden valmistusta.

Uskonnon aikaansaamat muutokset ravinnossa ja ruokailutavoissa, paastot, kalaruoat jne.

Kirkonkirjojen eli kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja ulos tai sisään seurakuntaan muuttaneiden luettelot maallisen väestökirjanpidon ja veroluetteloiden tukena. Vaikutukset väestönlaskentaan ja asutustutkimukseen.

Nimen antaminen pyhimysten ja kirkkoisien tai arkkienkeleiden mukaan.

Uskonnollisen syyllisyyden aiheuttamat asiat ihmisten elämässä, mm. että itsemurhan tehnyttä ei saanut haudata kristillisesti hautausmaahan. Rippien vaikutus syntien sovituksessa? Kastamattomien lasten kohtalo? Seksuaalisuuden kieltäminen kokonaan tai salliminen vain avioliitossa.

Rakennuskulttuuri - kivikirkot jotka toimivat myös suojapaikkana vainon aikana.

Ajatukset siitä, että kirkkoon paennut on tietyn ajan suojassa myös esivallalta.

Lääkintämahdollisuuksien kehitys - luostarien lääkintätaitoinen henkilökunta ja sairaanhoito.

Luostarit matkalaisten majoittajina, hostellien esikuvat?

Kirkkotaide - "kuvaraamatut" eli uskonnolliset kuvat kirkkojen seinillä toivat sanomaa niille, jotka eivät osanneet lukea. Mm. usein kirkkojen sisäänkäyntiovea vastapäätä oli Pyhän Kristoforoksen kuva, jonka näkeminen toi kirkossa kävijälle turvallisuutta ja suojelusta seuraavaan kirkkoreissuun saakka.

Musiikki - kirkkomusiikin vaikutus maalliseen musiikkiin. Laulukuorot, urkurit jne.

Vaikutukset vaatetukseen ja käsitöihin - tekstiilitaide.

Kymmenysten ja kirkollisveron keruu, kolehdit eri tarkoituksiin. Kirkkojen tekemä köyhäinapu, seurakuntien leipäjonot tänään.

Kirjallisuuden kehitys - ensin levitettiin uskonnollisia tekstejä vain jäljentämällä niitä käsin, sitten kirjapainot.

Kuvanveistäjät ja hopeasepät - kirkolliset esineet. Sepät ja metallinvalajat - kirkonkellot, hautausmaan ristit, kirkkojen ovet, aidat jne.

Kynttilät, pyhä öljy ja ehtoollisviinit - kirkollista käyttöä varten, osa tuontitavaraa, osa kotimaista tuotantoa.

Tiilitehtaat - paitsi linnoihin ja kartanoihin, myös kirkkoihin tarvittiin tiiliä, ja vieläpä muototiiliä.

Uskonsodat ja uskonnon käyttäminen maallisen vallan tukena tai sen sijasta. Uskomuksiin liittyviä sotia on toki ei-kristillisilläkin. Inkvisitio ja hugenottisodat.

Kirkollisten tarinoiden sekaantuminen varhaisempaan tarinaperinteeseen. Runot, virsitaide, hengellinen kirjallisuus.

Yleisesti ottaen seurakunnilla on ollut paitsi uskontoa levittävä, myös työllistävä ja sivistävä vaikutus.

Tuntuu toisinaan todella tyhjältä keskustella jonkun uskonnottoman kanssa, kun ei voi heittää kotona opittuja sanoja, vertauskuvia tai sitaatteja keskusteluun, tai jos niitä putkahtaa sinne luonnostaan, niin vastapuoli ei ymmärrä, ja pitää sitten erikseen selittää. Ankeaa! 

Kirkollinen tausta tai juuret on paljon useammilla asioilla ja tavoilla kuin mitä ihmiset tulevat edes ajatelleeksi. Ne ovat niin syvällä, että eivät ensi ajattelemalla paljastu. Pikaisesti ajatellen en edes keksi mitään asiaa, mihin kristillinen uskonto ei olisi tavalla tai toisella vaikuttanut. Oikeastaanhan kristillisyys ei ole varsinaisesti ja vain uskonto tai valtapelin kappale, vaan elintapa.

Siellä missä ei ole kristinuskoa, on jokin muu ajatusmaailma tai ideologia, joilla on vastaavankaltaisia vaikutuksia.

Kommentit (4)
Kiitos erinomaisen kattavasta katsauksesta. Kristillisen kulttuurin tunteminen on tavallaa... Kiitos erinomaisen kattavasta katsauksesta. Kristillisen kulttuurin tunteminen on tavallaan osa kielitaitoa, joka ei mitenkään edellytä kristinuskon tunnustamista. Sen verran huomautan, että luostarilaitoksen juuret ovat paljon kristinuskoa vanhemmat, joskin meille luostarit tulivat epäilemättä kristinuskon kautta.
28.6.2018 10:18 Reijo Jaakkola 5713
Totta, kristinusko on omaksunut organisaatiorakenteita ja tapoja, jotka ovat sitä ennen o... Totta, kristinusko on omaksunut organisaatiorakenteita ja tapoja, jotka ovat sitä ennen olleet olemassa jossakin muussa yhteydessä. Itse kirkkojen rakentaminenkin toteutettiin Suomessa useasti aluksi siellä, missä oli ollut pakanallinen palvontapaikka. Ehkäpä minäkin opin aikanani keskustelemaan sivistyneesti muita konteksteja hipoen, vaikkapa viitaten antiikin Kreikkaan...:-)
28.6.2018 17:38 Lahja Kotka 15144
Voisi kuitenkin hieman erotella sitä, mikä on pohjoismaista luterilaista vaikutusta, ja ... Voisi kuitenkin hieman erotella sitä, mikä on pohjoismaista luterilaista vaikutusta, ja mikä on yleistä kristillistä vaikutusta. Esimerkiksi väestökirjanpito on pohjoismainen erikoisuus, eikä edes ole kirkon vaikutusta vaan Kustaa Vaasan aloite. Feodaaliaikana ei ollut juurikaan virkamiehiä, joten ylhäisö ja papisto joutuivat suorittamaan valtiollisia velvollisuuksia, ja pohjoismaissa näihin kuului väestökirjanpito; muualla Euroopassa se aloitettiin paljon myöhemmin. Toinen ero pohjoismaiden ja muiden maiden välillä on se, että meillä jo hyvin varhain siirrettiin monet kirkon hoitamat sote- ja koulutuspalvelut kuntien vastuulle, ja samalla hyväntekeväisyyden rooli kulttuurissa marginalisoitui. Suurimmillaan ero on läntisen Euroopan katolisiin maihin verrattuna. Siitä myöskin seuraa, että luterilainen kirkko on välttynyt pahimmilta pedofiliaskandaaleilta. Noitavainojen aikaan liittyy myöskin eräs ero: monessa muussa maassa oikeutta käytiin kirkon sisällä, kun taas meillä kaikki noituussyytteet käsiteltiin tavallisilla maallisilla käräjillä, ja useimmat syytteet hylättiin. Valtaosa syytetyistä oli miehiä siihen asti, kun viimeinen hysterian aalto pyyhkäisi Itämeren yli meidänkin rannoillemme, ja lyhyen myrskyn ajan naisia poltettiin enemmän kuin miehiä.
29.6.2018 07:40 Telttu Ella 9217
Näytä enemmän
Ella, olet taas oikeassa, kuten tavallista. Menin yli siitä missä aita oli matalin, kosk... Ella, olet taas oikeassa, kuten tavallista. Menin yli siitä missä aita oli matalin, koska tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa tänne suoranaista uutta historiateosta. :-)
7.7.2018 12:00 Lahja Kotka 15144
Näytä vähemmän

Vastauksesi