Miten kannattavaa aikoinaan oli mainareiden kullankaivuu Lapissa?

Miten kannattavaa aikoinaan oli mainareiden kullankaivuu Lapissa? Elivätkö ne pelkästään kullankaivuulla vai tuliko ns. "hukkareissuja"? RIittikö kulta antamaan elannon mainareille täysin vai tekivätkö he muita töitä lisäksi tai metsästys/kalastus keinoin hankkivat ruokaa?

Vastaus

Herman Stigzeliuksen Lapin kullan historiassa on paljon lyhyitä tarinoita yksittäisistä kullankaivajista, mutta ei taida olla mainintoja kullanhuuhtojien ja -kaivajien muista elannonhankinnan muodoista. Kertomusten mukaan esimerkiksi vuonna 1882 kultakentillä saattoi olla 27 huuhtomoiden omistajaa, noin 130 työmiestä ja kymmenkunta henkeä taloustöissä. Tuotoista meni siis osa muille kuin kullanhuuhtojille ja muutama prosentti maksettiin veroa valtiolle.

Suomen olosuhteista johtuen kullanetsintää tehtiin yleensä vain osan vuodesta. Huuhdontaa saatettiin tehdä yksin, mutta joskus Lappiin lähetettiin retkikuntia yksityisellä tai valtion rahoituksella ja mukana oli oppaita ja apulaisia. Jos takana oli esimerkiksi yksityisyritys, niin kullanetsijät saivat palkkaa. Sitten rahoituksen loppuessa ja löytötulosten puuttuessa yritys saatettiin keskeyttää. Stigzeliuksen kirjassa on paljon tilastoja löydösten suuruuksista ja kaivetuista kultamääristä, mutta ei löytynyt tilastoa, kuinka paljon täydellisiä hukkareissuja tehtiin. Kyseessä oli varmaan useimmin se, että löydökset paljastuivat jossain vaiheessa liian pieniksi suhteessa kuluihin.

Lapin kullankaivusta on kirjoitettu muitakin historiikkeja ja muistelmia. Niitä voi etsiä HelMet-kirjastojen kokoelmista ( http://www.helmet.fi/ ) esimerkiksi hakusanoilla "kullanhuuhdonta historia lappi" tai "kullankaivu historia lappi".

Lähde:
Stigzelius, Herman: Kultakuume : Lapin kullan historia (2. tark. ja täyd. painos) Helsinki : Suomen matkailuliitto, 1987

Kommentit (0)

Vastauksesi