Miten juristit voivat suhtautua rikostapaukseen

Miten juristit voivat suhtautua rikostapaukseen

niin erilailla? Läheiseni pahoinpideltiin ja menimme lääkärintodistuksien jne. erään juristin puheille. Hän totesi ilmanmuuta (n. 15 min.) ettei voi tehdä mitään . Hämmästyimme mutta emme lannistuneet. Samana päivänä ennätimme saada toisen lakimiehen, joka sanoi ottavansa jutun ilman muuta. Käräjille mentiin ja kiitos tämän lakimiehen, läheiseni sai oikeutta. Hämmästelevä kysymykseni on: Miten ihan samassa maassa, kaupungissa ja samassa tapauksessa voi lakimiehet toimia näin asteikolla "ei mitään mahiksia- totta kai tämä juttu menee oikeuteen. Vähän niinkuin nollasta kymmeneen. Mitenkähän moni on oikeusjutussaan ( vaikka olisi saava oikeutta) masentunut ensimäisen juristin tylyyn kommenttiin? Ette ole lakimiehiä , mutta onkohan tällaisia tapauksia teiltä kysytty?

Vastaus

Kirjaston uutuushyllystä löytyi sattumalta aivan tuore kirja nimeltään Mistä hyvä lakimies? Opas neuvoo, mistä lakimiehiä kannattaa etsiä, mistä hyvän lakimiehen tunnistaa ja miten lakipalveluja voi vertailla ja kilpailuttaa. Teoksesta voi olla apua ainakin ensimmäistä kertaa elämässään lakiapua tarvitsevalle.

Kirjan mukaan osa lakimiehistä on erikoistunut vain yhteen tai harvoihin oikeudenaloihin. Heidän puoleensa ei kannata kääntyä asiassa, joka on yleisjuristin hoidettavissa. Yleisjuristi tuntee laajasti lainsäädäntöä ja hänellä on kokemusta monista ongelmatilanteista. Joskus lakimies voinee siis jättää tapauksen muille siitäkin syystä ettei tunne erityisen hyvin kyseistä oikeuden alaa. Osa lakimieskunnasta on perehtynyt erityisesti rikosoikeudellisiin asioihin. Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaan asianajaja ei saa ottaa tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole asian edellyttämää ammattitaitoa tai jos hän ei muutoin kykene huolehtimaan tehtävän asianmukaisesta hoitamisesta. Eräänä syynä voi olla myös monien toimeksiantojen aiheuttama kiire.

Kirjan kirjoittaja muistuttaa, että asianajajilla ja yksityisillä lakitoimistoilla on oikeus vapaasti valita asiakkaansa. Julkisilla oikeusavustajilla ei tällaista valinnanvapautta ole, vaan heidän virkavelvollisuuteensa kuuluu avun antaminen kaikille siihen julkiselta sektorilta oikeutetuille.

Mehän emme voi tietää mistä ensimmäiseltä juristilta saamanne kohtelu johtui ja mitkä olivat syyt kieltäytyä toimeksiannosta. Toisaalta oli hyvä että hän totesi tilanteen varsin nopeasti ja ette jääneet epävarman ja mahdollisesti osaamattoman palvelun varaan. 

 

Kommentit (3)
Ehkäpä sillä ensimmäisellä lakimiehellä oli rahakkaampia keikkoja työn alla tai tul... Ehkäpä sillä ensimmäisellä lakimiehellä oli rahakkaampia keikkoja työn alla tai tulossa, joten ei hän ei siksi halunnut käyttää teihin aikaansa.
4.4.2019 20:50 Matti Rantanen 3131
Erästä siviilijuttua sivusta seuranneena voin vain todeta, että juristeja on monenlaisi... Erästä siviilijuttua sivusta seuranneena voin vain todeta, että juristeja on monenlaisia - ja tässä nimenomaisessa tapauksessa taisi todella olla suuri onni jo taloudellisessakin mielessä, että asiakassuhdetta ei syntynyt ensimmäisen juristin kanssa. Olisi tietysti ollut järkevää, että ao olisi sanonut, miksi, jotta toisten ei tarvitse turhaan ihmetellä.
5.4.2019 08:01 Lahja Kotka 15169
Juristitkin ovat ihmisiä ja inhimillisesti puutteellisia. Olen nähnyt läheltä tapaukse... Juristitkin ovat ihmisiä ja inhimillisesti puutteellisia. Olen nähnyt läheltä tapauksen, jossa ensimmäinen asianajaja pikemminkin asettui asiakastaan vastaan kuin tämän puolesta. Juristia vaihtamalla koko juttu kääntyi toisin päin. Kyseessä oli perätön insestisyytös, jolle oli osoitettavissa ilmeinen asiaton kostomotiivi. Myös kuulluilla asiantuntijoilla oli ennakkoasenteellista vääristymää, kuten lääkärillä, joka antoi insestin todennäköisyydestä lausunnon, vaikka hän ei ollut edes tavannut ketään asianosaista.
5.4.2019 10:06 Reijo Jaakkola 5722

Vastauksesi