Vuonna 1948 yhdysvaltalainen Columbia-yhtiö toi markkinoille vinyylisen eli PVC-muovisen LP- eli pitkäsoittolevyn. Sen kehittäjiin kuului mm. Peter Goldmark. Sen kapasiteetti mahdollisti esim. 45-minuuttisen sinfonian tallennuksen yhdelle äänilevylle. Tätä uutta formaattia alettiin pitää tulevaisuuden juttuna. Columbia kilpailijoineen (esim. RCA, Philips) alkoi kehittää LP-levyille sopivia levysoittimia, joiden kylkiäisenä markkinoille ilmestyivät myös vinyylisinglet ja -EP levyt (Extended Play) populaarimusiikin markkinoita varten. Ei siis ehkä ole yksittäistä vinyylilevysoittimen keksijää, vaan kehitystyöhön ovat osallistuneet sadat asiantuntijat Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa.