Miten ilveksen kaatolupia perustellaan?

Miten ilveksen kaatolupia perustellaan?

Tuntuu oudolta että näitä ollaan niin innokkaasti tappamassa. Nythän esim. valkohäntäpeuroja on kuulemma liikenteelle riskiksi saakka ja ilves rajoittaa kantaa luonnollisesti. Eihän ilvestä syödä?? Saahan siitä upean trofeen ja varmaan pönkittää metsästäjän egoa. Mutta onko se ainoa syy?

Vastaus

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ilveskanta on vahvistunut huomattavasti ja se on tasolla, jotta kansallisesti voidaan säädellä sitä kannanhoidollisella metsästyksellä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan vuotta vanhempia ilveksiä ennen metsästysvuotta 2014-2015 on noin 2700-2900.

Kaudella 2014-2015 saa kaataa n. 500 yksilöä. Poronhoitoalueelle poikkeuslupia myönnettiin 11.

Näin kysymykseen otettiin kantaa Metsästäjäliitosta:

”Ilveksen kanta on metsästyksestä huolimatta kasvanut jatkuvasti. Se on varsin runsaslukuinen jopa Luonnonvarakeskuksen varovaisten minimikanta-arvioiden perusteella. Metsästäjien havaintojen perusteella kanta näyttäisi olevan tätäkin suurempi. Eli lyhyesti sanottuna sen kanta kestää metsästystä erittäin hyvin.

Ilves ei ole valkohäntäpeurakannalle vaaraksi esimerkiksi Hämeen peuratihentymäalueilla, mutta mm. monin paikoin Uudellamaalla valkohäntäpeura- ja erityisesti metsäkauriskanta on romahtanut ilvesten saavuttua alueelle. Monet seurat ovat sen vuoksi rajoittaneet näiden sorkkaeläinten pyyntiä. Metsäkauris on ilvekselle tärkeämpää ravintoa kuin valkohäntäpeura. Näillä alueilla ilveskannan rajoittaminen on siis oleellinen riistanhoitotoimi.

Trikiinivaaran vuoksi kovinkaan moni ei syö ilveksen lihaa enää nykypäivänä, mutta he jotka ovat sitä maistaneet, ovat kehuneet sitä varsin herkulliseksi. Virossa sitä syödään yhä. Trikiini kuolee, kun liha kypsennetään hyvin.

Nahka voidaan hyödyntää trofeekäytön lisäksi myös esimerkiksi käsitöissä raaka-aineena.”

Kommentit (0)

Vastauksesi