Miten Helsingissä sijainnutta kulttuuriomaisuutta suojeltiin talvi- ja jatkosotien aikana?

Miten Helsingissä sijainnutta kulttuuriomaisuutta suojeltiin talvi- ja jatkosotien aikana?

Helsingin yliopiston päärakennus vaurioitui pahoin Helsingin suurpommituksissa jatkosodan aikana 1944. Päärakennuksen vieressä sijaitseva nykyinen Kansalliskirjasto onneksi säästyi suuremmilta tuhoilta. Oliko kirjaston kokoelmia siirretty suojaan? Entä Kansallismuseon ja Ateneumin kokoelmia? Miten ja minne evakuointi oli tapahtunut?

2 vastausta

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO (nykyisen Kansalliskirjasto)

Talvisodan alettua Fennica-kokoelman arvokkain osa ja käsikirjoitusosa siirrettiin yliopiston päärakennuksen kellariin. Kirjaston ikkunat peitettiin hiekkasäkein, eteläsalin lattialle levitettiin hiekkaa paloturvaksi ja hankittiin sammutuskalustoa. Sodan päätyttyä suojelukseen vietyä aineistoa ei palautettu ennen uuden sodan syttymistä.

Jatkosodan aikana kirjasto oli auki, lukuun ottamatta paria viikkoa helmi-maaliskuun vaihdetta 1944. Jo ensimmäisen suurpommituksen jälkeen 6.-7.2.1944 oli ryhdytty suurisuuntaiseen evakuointioperaatioon, johon osallistui yli 800 vapaaehtoista opiskelijaa. Maaseudulle lähetettiin helmi-huhtikuussa lähes 900 laatikkoa Fennica-kirjallisuutta, yli 3000 laatikkoa ulkomaista kirjallisuutta, 77 laatikkoa käsikirjoituksia sekä huomattava osa Slaavilaisen osaston kokoelmista (tämä osasto ei siihen aikaan sijainnut päärakennuksessa).

Evakuoidun materiaalin sijoituspaikkoja olivat Noormarkun ja Nakkilan uusien kivikirkkojen kellarit, eräs parkanolainen viljamakasiini, Härmän parantolan väestönsuoja, Ahlbackan kartanon viljamakasiini Hattulassa ja Leppäkosken tiilitehtaan tyhjät uunit.

Aineisto palautettiin Helsinkiin toukokuuhun 1945 mennessä. Käytännössä sitä kuitenkin säilytettiin hajallaan vuoteen 1957 yliopiston vahingoittumattomissa tiloissa ja mm. tuomiokirkon kellarissa.

Helmikuussa 1945 Noormarkun kirkossa sattui vesivahinko, jonka uhriksi osa materiaalista joutui. . 

Knapas, Rainer
Tiedon valtakunnassa : Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2012

- - - - - - - - - -

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA oli talvisodassa siirtänyt arvokkainta materiaaliaan sen toimitalon kellarikerrokseen rakennettuun "pommivarmaan ja kaasutiiviiseen väestönsuojaan". Maaliskuussa 1944 seura evakuoi vapaaehtoisvoimin noin 9000 kiloa kansanrunousarkiston, kirjaston ja julkaisuvaraston keskeistä aineistoa samaan Noormarkun kirkon kellariin yliopiston kirjastokin. Myös tämä materiaali kärsi vahinkoja helmikuussa 1945.  

Häggman, Kai
Pieni kansa, pitkä muisti : Suomalaisen kirjallisuuden seura talvisodasta 2000-luvulle. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2015 

- - - - - - - - - -

KANSALLISMUSEON kokoelmien suojapaikaksi oli jo vuoden 1939 syyskesällä varattu Siuntossa olevan Suitian kartanon päärakennus. Siirto suoritettiin lokakuun puolivälissä.Osa aineistosta kuitenkin palautettiin Helsinkiin sodan vielä jatkuessa. Rauhan tultua suuri työllistäjä oli luovutetun alueen museoiden materiaalin siirtäminen ja uudelleensijoittaminen.

Jatkosodan aikana kokoelmien evakuoiminen tuli varsinaiseen harkintaan vasta vuonna 1943. Uusia sijoitusvaihtoehtoa olivat Asikkalan Urajärven kartano ja Siuntion Sjundbyn kartano. Helmikuussa 1943 siirrettiin kansatieteellisiä huonekaluja Hattulan Pyhän ristin autiokirkkoon, myöhemmin lisäksi historialliselta osastolta 23 laatikollista esineitä ja topografinen arkisto, esihistorialliselta osastolta viisi laatikkoa dokumentteja ja esineitä. Karkun kirkon vanhaan tapuliin varastoitiin 23 laatikkoa kansatieteellistä esineistöä ja Perniön museoon tekstiilejä. Kesäkuussa 1944 arvokkaimpia esineitä vietiin Ruotsiin (mm. Uudenkirkon alttarikaapin maalaukset, esihistorialliset ja keskiaikaiset jalometalliesineet) ja Kemin vanhaan kirkkoon. Myös sisämaan museoihin tehtiin siirtoja. 

Moskovan välirauhan 19.9.1944 jälkeen Siuntion kartanot tuli nopeasti tyhjentää: Sjundby sijaitsi Porkkalan vuokra-alueella ja Suitia tarvittiin evakuoitujen majoitustilaksi. Urajärven kartanoon sijoitettu aineisto tuotiin Helsinkiin marraskuussa, mm. Ruotsiin lähetetty materiaali vasta keväällä 1945. Pääosa kansallismuseon kokoelmista avattiin yleisölle 1.3.1946.  

Immonen, Visa
Muinaistieteellinen toimikunta 2 : tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa 1917.1972. - Museovirasto, 2016

- - - - - - - - - -

ATENEUMIN osalta löytyy vain tieto, että evakuointeihin ryhdyttiin jo sodanvaaran lisääntyessä. Ateneumin kokelmat vietiin pääosin ennen talvisodan syttymistä pomminkestävään holviin Helsingissä, Sinebrychoffin teokset taas vietiin suoraan maaseudulle. Ateneumin teoksetkin siirrettiin maaseudulle vuonna 1943. Sinebrychoffin museon huoneistoon osui pommeja jo talvisodan ensipäivinä, Ateneum taas säilyi pommitusvaurioilta. Sen tiloissa järjestettiin sotavuosina joitakin näyttelyitä, vaikka varsinainen museo voitiin avata vasta maaliskuussa 1943.

Lindström, Aune
Ateneumin taidemuseo 1863-1963. - Valtioneuvoston kirjapaino, 1963 

   

 

Kommentit (0)
26.10.201911:31
22173
14

Helsingissä sijainneen kulttuuriomaisuuden evakuoinnista ja suojelusta vuosina 1939 - 1944 on vastikään ilmestynyt kattava selvitys Anna Kortelaisen kirjoittamassa artikkelissa "Kalleimmat aarteet - Tunnelmia evakuoidussa Helsingissä". Artikkeli sisältyy teokseen Mieliala. Helsinki 1939 - 1945  (Tammi 2019), jonka kirjoittajia Kortelaisen lisäksi ovat Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari ja Tuomas Tepora. 

Kortelaisen edellä mainitussa artikkelissa tulevat käsitellyiksi Ateneum, Sinebrychoffin taidemuseo, Helsingin julkiset ulkoveistokset, Helsingin kaupunginmuseo eli käytännössä Hakasalmen huvila, Kansallismuseo, Valtionarkisto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Helsingin kaupunginkirjaston rakennukset.

Kommentit (0)

Vastauksesi