Miten hautausmaat toimivat? Eli miten me kaikki mahdumme niihin?

Miten hautausmaat toimivat? Eli miten me kaikki mahdumme niihin?

Otetaanko vanhat haudat uudelleenkäyttöön jossain vaiheessa, miten pian ja mitä vanhalle arkulle ja luurangolle(?) tapahtuu siinä vaiheessa?

Vastaus

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on viimeisen 250 vuoden aikana kuollut 10 miljoonaa eli kuolleita on nykyisin ainakin kaksinkertainen määrä eläviin verrattuna. Krematoinnista eli polttohautauksesta on tullut olosuhteiden pakosta yhä yleisempää. Uskonnollisilla syillä ja väestötiheydellä on merkityksensä hautaustapaan. Tuhkausta alettiin Euroopassa käyttää yli sata vuotta sitten tartuntariskien välttämiseksi. Japanissa tuhkataan 99 % kuolleista. Suomessakin tuhkataan yli kolmannes, Helsingin Hietaniemen hautausmaalla enää alle kymmenen prosenttia on arkkuhautauksia.

Tulevaisuudessa riittää tilaa hautoihin myös siksi, että ainaissopimuksia hautoihin ei enää tehdä. Kirkkolain mukaan hautaoikeus luovutetaan enintään 50 vuoden määräajaksi, mutta tietysti hautaoikeudenhaltija voi jatkaa aikaa. Hautaoikeuden voi myös menettää, jos laiminlyö haudan hoidon. Kun kyseessä on merkkihenkilö, kirkkovaltuusto voi määrätä haudan seurakuntayhtymän kustannuksella säilytettäväksi.

Hautausmaatkaan eivät ole välttämättä ikuisia: Laki sanoo, että "Hautausmaa voidaan lakkauttaa ja hautausmaan alue voidaan ottaa muuhun käyttöön, kun viimeisestä hautaamisesta on kulunut vähintään sata vuotta". Arkkuhaudan koskemattomuus säilyy vähintään 15 vuotta. Terveydensuojeluasetuksen mukaan samaan paikkaan voi sen jälkeen laskea uuden arkun. Arkun ja tuhkauurnan materiaalin on oltava helposti maatuvaa. Muutaman vuoden maatumisen jälkeen jää siis vain luita. Jos samaa hautapaikkaa käytetään uudelleen, aikaisemmin haudatun vainajan säilyneet luut peitetään hienovaraisesti haudan pohjalle. Suomalaiset ovat kuitenkin keskiajalta lähtien laittaneet esineitä hautoihin: keskiaikaisista haudoista ovat arkeologit löytäneet rahoja, solkia ja helmiä. Viimevuosisatoina arkkuun on laitettu henkilökohtaisia esineitä. Suomessa vainaja ja arkku tuhkataan samalla. Tämän vuoksi tuhkaajat ovat joutuneet varmistamaan, ettei arkussa ole räjähtäviä esineitä, kuten konjakkipulloja tai kännyköitä.

Uurnatkaan eivät ole välttämättä siis pysyviä. Kallion kirkon lattian alla on hautakammio, jossa uurnia on määrätty: 2500 uurnaa. Tuhka säilytetään uurnassa 25 vuotta. Sen jälkeen uurna otetaan uusiokäyttöön ja tuhka kaadetaan lattian alla olevaan kalliohautaan. Omaiset voivat kaataa tuhkat myös suoraan kalliohautaan, jolloin uurnaa ei tarvita.

Lohdutukseksi sanottakoon, että uskoa tulevaisuuteen kuitenkin tuo arkeologinen havainto menneisyydestä ja haudatuista kolikkorahoista: vaikka maallinen ruumiimme on tuomittu muuttumaan maaksi jälleen, euro voi säilyä vielä pitkään.

Katso Stadi.TV:n video aiheesta:

 

Videot: 
Kommentit (0)

Vastauksesi