Miten ev.lut kirkko kustantaa toimintansa Suomessa?

Miten ev.lut kirkko kustantaa toimintansa Suomessa?

Miten ev.lut kirkko kustantaa toimintansa Suomessa? Saako kirkko rahat toimintaansa valtiolta ja kirkon jäseniltä, vai miten se toimii?

Vastaus

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon taloudenpitoa arvioitaessa on tärkeää huomata, että kukin sen seurakunta hoitaa itsenäisesti talouttaan (yhden kunnan sisällä toimivat useat seurakunnat ovat yhteistaloudessa). Näitä erillisiä seurakuntatalouksia on nykyään yli kolmesataa. Osan tuloistaan ne kuitenkin siirtävät kirkon keskusrahastoon kirkon yhteisten toimintojen ylläpitämiseksi ja kirkon työntekijöiden eläkerahastoon. Osa näin kootuista varoista myös palautetaan heikossa taloudellisessa asemassa oleville seurakunnille toiminta-avustuksina.

Tärkein seurakunnan tulonlähde on jäsenten maksama kirkollisvero, joka kannetaan muun verotuksen yhteydessä. Kirkollisveroprosentti vaihtelee seurakunnasta toiseen, keskimäärin se on nykyään noin 1,3 % kunnallisverotuksessa veronalaisista tuloista.

Toiseksi tärkein tulonlähde on osuus yhteisöverosta. Valtio siirtää yrityksiltä ja yhteisöiltä keräämästään verosta osan kunnille ja seurakunnille. Seurakuntien osuus yhteisöverosta on vuonna 2012 2,3 %. Prosenttiosuus vaihtelee vuosittain, sen perustana ovat kirkon yhteiskunnalle suorittamista palveluista, ensisijaisesti hautausmaiden ylläpidosta, seurakunnille koituneet kulut. Hautaustoimilain 3 §:n mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat velvollisia ylläpitämään yleisiä hautausmaita.
Kirkko maksaa verohallinnolle korvausta kirkollisverojen keruusta.

Muita tuloja seurakunnille voi tulla omaisuuden myynnistä (joillakin seurakunnilla voi esim. olla metsää). Kirkon keskusrahasto harjoittaa myös laajaa sijoitustoimintaa, koska sen on ylläpidettävä riittävää varallisuutta kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksamiseksi .

Jumalanpalveluksissa kootuilla kolehdeilla voidaan osin rahoittaa joitakin seurakunnan työmuotoja (esim. nuorisotyö, diakonia, kirkkomusiikki) mutta useimmiten niiden saajana on joku seurakunnan ulkopuolinen kristillinen järjestö. Noin joka toisen sunnuntai- tai pyhäpäivän jumalanpalveluksen kolehtikohde on valtakunnallinen.

Joiltakin osin kirkollisluontoinen työ on valtion rahoittamaa, esim. sotilaspapit saavat valtiolta palkkansa. Valtio voi myös osallistua kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden kunnossapitokustannuksiin.

Kirkon työntekijät koulutetaan enimmäkseen valtion ylläpitämissä tai sen avustuksella toimivissa oppilaitoksissa.

Nettisivuja aiheesta

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content40CB52

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/0D561B292843BA27C22572E500369487?OpenD...

http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/F4798384ACD179A1C22572E5003ACBF9?OpenDocument&...

Välimäki, Hannu
Kymmenyksistä kirkollisveroon : kirkollisverotus Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa reformaatiosta nykypäiviin. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2002.

Kommentit (0)

Vastauksesi