Mitä yhteistä on Suomen ja antiikin demokratialla?

Mitä yhteistä on Suomen ja antiikin demokratialla?

Vastaus

Antiikin demokratialla tarkoitetaan antiikin kreikkalaisissa kapunkivaltioissa (polis) käytettyä hallintojärjestelmää.

Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia. Ekklesiaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneet ja kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Ulkopuolelle jäivät metoikit (Ateenaan muualta muuttaneet), naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat eli määrällisesti suurin osa väestöstä. Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1500 tavallista kansalaista, jotka valittiin arvalla.

Nykykäsityksen mukaan demokraattiselle yhteiskunnalle tyypillistä on mm., että vaalit toimitetaan vapaasti, kansalaisten perusoikeudet ja sananvapaus ovat turvattuja, vallanpitäjiä saa arvostella ja oppositiolla on vahva asema. 

Demokratian ominaispiirteenä pidetään sitä, että tärkemmistä valtiollisista asioista päättää joko kansa itse tai kansan yleisillä vaaleilla kilpailevien ehdokkaiden joukosta valitsema toimielin (parlamentti).

Ateenalainen demokratia 300- 400-luvulla poikkesi nykyisestä edustuksellisesta demokratiasta etenkin siinä, että kansalaisoikeudet omaavat osallistujat päättivät laeista suoraan kansankokouksissa eivätkä kansanedustajien välityksellä.

Kaikki kansalaisoikeudet omaavat täysi-ikäiset miehet saattoivat osallistua kansankokouksiin, mutta demokratia ei kuitenkaan koskenut edes Ateenan kaikkia miespuolisia aikuisia puhumattakaan naisista ja lapsista tai muualta tulleista "metoikeista".

Antiikin Kreikan ja nykyaikaisen Suomen demokratiat eivät ole keskenään samanlaisia, koska rajoitetut kansalaisoikeudet eivät oikein sovi nykyaikaiseen käsitykseen demokratiasta tai kansalaisyhteiskunnasta.

 

Lähdeteos:

Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009) ISBN 978-951-851-157-4 sidottu

Kommentit (0)

Vastauksesi