Mitä tyypillisiä piirteitä voi löytää 2000-luvun kirjallisuudesta?

Mitä tyypillisiä piirteitä voi löytää 2000-luvun kirjallisuudesta?

Vastaus

Kotimaisen nykykirjallisuuden ominaispiirteenä on nähty tyylien ja lajien moninaisuus. Hallitsevia tyylejä tai trendejä ei ole samassa merkityksessä olemassa kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Tiukat genreluokitukset eivät ole enää relevantteja. Kirjoja julkaistaan niin valtavasti, että mitä erilaisimmat lukijat löytävät itselleen sopivaa luettavaa lajityyppien suuresta kirjosta. Dekkari, scifi ja fantasia kuuluvat olennaisena osana kertovan kirjallisuuden lajigalleriaan 2000-luvulla. Huomionarvoista on myös kiinnostus runouteen. Lukumäärältään runokokoelmia ilmestyy enemmän kuin novelleja tai lyhytproosakokoelmia. Myös media on ottanut runouden omakseen. Kirjallisuus elää median syleilyssä - niin hyvässä kuin pahassakin.

On kuitenkin nähty myös, että proosakirjallisuudessa samoja tarinoita kerrotaan yhä uudelleen ja että romaanikirjallisuuden suuri realistinen linja elää yhä edelleen. Nykyromaani on kiinnostunut lähihistorian kirjoittamisesta. Poliittista historiaa luotaavat niin Jari Tervon Myyrä (2004) ja Ohrana (2006) kuin Kjell Westön Finlandia-palkittu Missä kuljimme kerran (Där vi en gång gått, 2006).

Nykyromaani on kiinnittynyt tarinalliseen kertomiseen ja nostaa esiin juonen merkityksen toisin kuin modernistinen tai postmodernistinen proosa. Juonia ja tarinalinjoja on lukuisia, ne verkostoituvat ja sekoittuvat toisiinsa, havaitsevia näkökulmia vaihdellen niin, ettei lukija voi olla varma, kenen tarinaa hän seuraa. Romaani rikkoo todenkaltaisuuden metafiktiivisen rakenteiden kautta. Voidaan puhua lajihybridista, kirjallisuudesta, joka yhdistää useiden lajien ominaispiirteitä. Pirjo Hassisen Isänpäivä (2006) esimerkiksi kommentoi dekkarin lajityyppiä ja käyttää sitä hyväkseen.

2000-luvun kirjallisuuteen on ilmestynyt yhteiskuntaa kriittisesti analysoivia kertomuksia, jotka tarkastelevat sosiaalisia kysymyksiä. Reko Lundanin Ilman suuria suruja (2002), Riku Korhosen Kahden ja yhden yön tarinoita (2003) ja Markku Pääskysen Vihan päivä (2006) nostavat jokainen omalla tavalla esille nyky-yhteiskunnan varjopuolet ja inhimilliset ongelmat. Ironia yhtä hyvin kuin parodia kuuluvat nykykirjallisuuteen. Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie (2002) ja Hannu Raittilan Pamisoksen purkaus (2005) käyttävät niitä perustavina kirjallisina keinoinaan.

2000-luvun runoudessa on kiinnitetty huomiota erityisesti proosarunon uuteen esiinnousuun.

Perusteellinen esitys aiheesta löytyy alla mainitusta Maamme Suomi -teoksesta.

Lähteet:
Kirjallisuus. Mervi Kantokorven artikkeli teoksessa Maamme Suomi. Toimituskunta Allan Tiitta et al. Weilin + Göös, 2007 (Porvoo : WS Bookwell) ISBN 978-951-0-32214-7 (sid.)

Lasse Koskelan haastattelu
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/postmode.html

Artikkeleita
Hiljentyvä kirjallisuus. Lindstedt, Risto. Julkaisussa Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN 0039-5552. - 84 (2000) : 47, s. 46-47. -

Mitä kirjallisuus kertoo yhteiskunnasta? Hiidenmaa, Pirjo. Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti. - Helsinki : Stellatum. - ISSN 1236-794X. - 15 (2008) : 3, s. 54. -

Sisu & suomalainen kirjallisuus. Huotarinen, Vilja-Tuulia. Julkaisussa Kansalliskirjasto. - Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto. - ISSN 1459-3467. - 5 (2008) : 2, s. 24-27. -

Kirjallisuutta
Kirjan matka tekijöiltä lukijoille : puheenvuoroja kotimaisen kaunokirjallisuuden luomisen ja lukemisen ehdoista 2000-luvulla. Toimittanut Tarja-Liisa Hypén, Tampere University Press : Taju [jakaja] , 2007. ISBN 978-951-44-6854-4 (nid.)

Väitöskirjoja
Karkulehto, Sanna: Kaapista kaanoniin ja takaisin : Johanna Sinisalon, Pirkko Saision ja Helena Sinervon teosten queer-poliittisia luentoja. Oulun yliopisto, 2007.

Ojajärvi, Jussi: Supermarketin valossa : kapitalismi, subjekti ja minuus Mari Mörön romaanissa Kiltin yön lahjat ja Juha Seppälän novellissa "Supermarket". Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , 2006.

Pro gradu -tutkielmia
Ahola, Henna: Kaikista villipedoista vahingollisin on nainen : vallan käytänteet Anja Snellmanin Safari Clubissa. Helsingin yliopisto, Kotimainen kirjallisuus, 2007.

Airas, Anna: "Hyvästi koko isänmaaksi kutsuttu liikeyritys": Leena Landerin Käsky postmodernina historiallisena romaanina. Helsingin yliopisto, Kotimainen kirjallisuus, 2007.

Kristensen, Julia: "Lukkoja ja niihin avaimia" : muotoaan muuttava historia Juha Seppälän Suomen historiassa ja Jari Tervon Ohranassa. Helsingin yliopisto , Kotimainen kirjallisuus, 2008.

Mäkinen, Sanna Emilia: "Jätkä on eläin ja eläin ajaa mopolla." : poikakuva Tuija Lehtisen nuortenromaanissa Mopo. Helsingin yliopisto , Kotimainen kirjallisuus, 2008.

Rantala, Hille: "olin jatkuvasti poissa paikaltani, jotenkin poissa sijoiltaan" : identiteetin rakentuminen Sofi Oksasen romaanissa Stalinin lehmät. Helsingin yliopisto , Kotimainen kirjallisuus, 2006.

Kommentit (0)

Vastauksesi