Mitä tosirakkaus on?Miksi ihminen pelkää?Miksi kateutta on olemassa?Kuka...

Mitä tosirakkaus on?Miksi ihminen pelkää?Miksi kateutta on olemassa?Kuka...

Mitä tosirakkaus on?
Miksi ihminen pelkää?
Miksi kateutta on olemassa?
Kuka olet?

Vastaus

Me kaikkihan tietysti tunnemme rakkauden, mutta mitä on sitten tosi rakkaus? Tosi rakkauden käsite viittaisi siihen, että on olemassa eriasteisia rakkauksia: huonompia tai vähemmän aitoja ja todempia, parempia rakkauksia. Tähän ajatukseen perustuvat monet romanttiset elokuvat: päähenkilöllä on takanaan monta enemmän tai vähemmän pieleen mennyttä rakkautta, mutta elokuvan lopussa hän on vihdoin löytänyt sen aidon rakkauden – ja siihen elokuva loppuukin, sillä tosi rakkauden löytämistä on ilmeisesti kiinnostavampi kuvata kuin siinä elämistä. Toisaalta tosi rakkauden puolesta puhuvat myös sellaiset ihmiset ja järjestöt, joiden mielestä on tärkeää, että ihminen odottaisi sitä tosi rakkautta, ennen kuin antautuisi kenenkään kanssa intiimimpään kanssakäymiseen: taka-ajatuksena ilmeisesti on, että huonommanpuoleisen rakkauden kanssa tällainen intiimi toiminta olisi äärimmäisen valjua verrattuna siihen tosi rakkauteen. Tosi rakkauden puolustajat usein sanovat, että kyllä sen aidon rakkauden sitten tuntee, kun se kohdalle osuu: kumma kyllä he harvoin antavat toimivia kriteerejä, joilla rakkauteen perehtymätönkin saattaisi tämän ihmeen tunnistaa.

Filosofi Voltaire sanoi joskus hauskasti, että hyvän pahin vihollinen on paras. Voltaire yritti varmaan kertoa, että hyvin asioiden aikaansaaminen ja erityisesti niistä nauttiminen on mahdotonta, jos koko ajan vain miettii sitä mahdollisuutta, että ehkä paremminkin voisi olla. Vastaavasti ihan mukiinmenevästä rakkaudesta ei ehkä koskaan pääse nauttimaan, jos odottaa ainiaan sitä kaikkein täydellisintä rakkautta. Voltairea seuraten voisi ajatella, että ihan tavallinen rakkauskin riittää aivan hyvin ja että siitä rakkaudesta voi nauttia surutta kaikin tavoin, vaikka se sitten ei loppujen lopuksi se tosi rakkaus olisikaan.

Rakkauden positiivisesta tunteesta siirrymmekin sitten pelon ja kateuden negatiivisiin tunteisiin. Näistä erityisesti pelko lienee hyvin vanhaa perua, sillä eläimilläkin on havaittavissa selkeitä pelkoreaktioita. Pelon tunteet ovat eläimelle hyödyllisiä, jos ympäristö on täynnä vaaroja: esimerkiksi oudosti matelevaa eliötä pelästyvä hiiri välttyy joutumasta käärmeen kitaan. Pelkotila pitää myös eläimen aistit valppaina, mikä on vaaran ajautuneelle eläimelle hyödyksi. En onnistunut löytämään varmaa tietoa siitä, onko kateus vain ihmisille tyypillinen tunne vai esiintyykö sitä myös joillain eläimillä. Jotain etua kateudestakin saattaa kenties olla: kateus saattaa herättää halun päästää yhtä hyvään asemaan kuin kateuden kohde ja näin kannustaa ihmistä tekemään jotain, mitä hän ei muuten viitsisi.

Vaikka pelon ja kateuden kaltaisista negatiivisista tunteista on ihmiskunnan historiassa saattanut joskus olla hyötyä, saman hyödyn saattaisi saada muullakin tavalla. Esimerkiksi filosofi Spinoza ajatteli, että järkeään hyvin käyttävä ihminen ei enää tarvitsisi negatiivisia tunteita: järki kertoisi meille esimerkiksi pelon sijaan, mitä vaarallisia asioita on syytä karttaa. Itse asiassa pelon ja kateuden kaltaiset tunteet saattavat hallitsemattomina olla jopa haitallisia, sillä saatamme esimerkiksi pelätä asioita, joita ei oikeasti tarvitsisi pelätä: metsässä liikkuva ihminen voi vaikkapa pelätä susia, vaikka sudet eivät pitkään aikaan ole ihmisiä tappaneet. Spinoza ei kuitenkaan usko, että pelkällä järjellä pääsisimme eroon negatiivisista tunteista. Sen sijaan tarvitsemme avuksi aina jotain vastakkaisia positiivisia tunteita: emme esimerkiksi enää pelkää toista ihmistä tai ole hänelle kateellisia, jos opimme tuntemaan hänet paremmin ja jopa pitämään hänestä.

Sokerina pohjalla on tietysti hankalin kysymys: kuka olet? Antiikin Kreikassa Delfoin temppelin yläpuolelle oli kirjoitettu viesti ”tunne itsesi”, jota monet antiikin filosofit pitivät koko toimialansa tärkeimpänä tehtävänä. Näiden filosofien mukaan kysymys ei koskenut vain hyvää itsetuntemusta, vaan koko ihmisyyden olemusta: hieman vastaavasti uudemmalla ajalla filosofi Immanuel Kant piti filosofian tärkeimpänä kysymyksenä sitä, mitä ihmisyys on. Lopullista vastausta tähän kiperään kysymykseen tuskin tässä lyhyessä vastauksessa voi antaa, mutta ehkä tärkeämpää onkin herättää lukija miettimään tuota ikiaikaista ongelmaa: kukahan minä oikeastaan olen?

Voltairen lausahduksia:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Voltaire

Pelon evoluutiosta:
http://www.fearexhibit.org/wild/evolution

Tunteiden evoluutiosta:
Darwin, Charles: Tunteiden ilmaisu ihmisessä ja eläimissä (suom. Anto Leikola, 2009).
Turner, Jonathan: On the origins of human emotions (2000).

Spinozan tunneteoriasta:
Spinoza, Baruch: Etiikka (suom. Vesa Oittinen, 1998).
Pietarinen, Juhani: Ilon filosofia. Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä (2001).

"Tunne itsesi":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnothi_seauton

Kommentit (0)

Vastauksesi