Mitä tehdä seksin puutteelle? Tai edes sen aiheuttamalle katkeruudelle?

Mitä tehdä seksin puutteelle? Tai edes sen aiheuttamalle katkeruudelle?

Olen 29-vuotias mies. Minulla ei ole koskaan ollut seksiä tai parisuhdetta, kukaan ei ole edes suostunut kanssani treffeille. Ei tunnu järkevältä enää edes yrittää lähestyä ketään, sillä parhaimmillaankin saan vastaukseksi kohteliasta mutta torjuvaa "en ole kiinnostunut" käytöstä kun yritän vain normaalisti jutella ilman edes minkään flirtin yrittämistä. Näin yläkoulussa, näin lukiossa, näin opiskeluvuosina. Työelämässä en edes enää tutustu naispuolisiin sinkkuihin. Verrattuna normaaliin ihmiseen koen jääneeni jostain paitsi.

Kulttuurin valtanarratiivi on, että parikymppisillä on vaikka mitä seikkailuja, ja koen menettäneeni tämän mahdollisuuden täysin. Ainoaa vaihtoehtoista elämänkatsomusta, jossa elämäni "siveä elämä" olisi edes hyväksyttävää (jos ei enää iässäni normaalia) tarjoavat lahkolaiset tai fundamentalistiset uskonnot, joihin en usko. Pelkään etten enää pystyisi terveeseen parisuhteeseen edes vaikka siihen tulisikin tilaisuus (en tosin osaa enää kuvitella miten).

Normaalilla ikäiselläni on Väestöliiton ym tilastojen mukaan ollut paljon enemmän kokemusta ja partnereita. Pelkään että jos en ole tähän mennessä kelvannut kenellekään, mikä enää muuttuisi?
Yritän käydä salilla ja lenkkeillä, joten fyysinen olomuotoni ei ole tyystin toivoton jos ei atleettinenkaan, mutta pärstä, joka ei alkujaankaan ollut kovin kummoinen se vuosi vuodelta vain ikääntyy. Hypoteettisessa parisuhteessa olisin kokematon ihan suutelemisesta alkaen, mikä ei ole kovinkaan miehekästä, ja lisäksi olisin katkera ja epäluuloinen naisen aikaisemmasta seksielämästä.

Kokemattomien teinien perään lähteminen tuntuu ajatuksena likaiselta ja epätoivoiselta. Katkeruus tästä tuntuu syövän kaiken elämänilon. Tuntuu siltä kuin koko muu normaalien yhteiskunta nauttii jostain mitä minulla ei ole. Ainoaksi ohjeeksi "toteuttaa seksuaalisuuttani" koulun terveystiedon tunneilta alkaen on tarjottu itsetyydytystä (Tutki ja nauti itsestäsi! Löydä seksuaalisuutesi! Parasta turvaseksiä!). Kiitoksena tästä koen kehittäneeni itselleni vain addiktion, josta ei ole mitään todellista iloa, sillä jokaisen aktin jälkeen en voi välttyä pohtimasta kuinka minulla ei ole muuta seksuaalista elämää. Addiktioksi kutsun sitä koska en osaa olla ilman kuin parhaimmillaan viikon.

Mieluiten en haluaisi kokea mitään seksuaalista himoa, kun kerran siitä ei ole mitään positiivista. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä.

Vastaus
15.02.201815:41
1029
46

Sinusta ymmärrettävästi tuntuu, että olet ainoa tässä maassa ilman parisuhdetta tai seksuaalisia kokemuksia. Näin ei kuitenkaan ole. On paljon sinkkuja, jotka ovat kanssasi samassa tilanteessa. Viittasit kysymyksessäsi Väestöliiton tutkimuksiin. Voin lyhyesti kertoa Finnsex (2015) tutkimuksen tuloksista: Yhä useammat aloittavat nykyään vakituisen suhteen vasta yli 30-vuotiaana. Tutkimuksessa oli myös 50-vuotiaita, jotka olivat vasta hiljattain aloittaneet ensimmäisen suhteensa. Eli ihmisten välillä on paljon yksilöllistä vaihtelua siinä koska ensimmäinen suhde alkaa. 30-vuoden paikkeilla joka viidennellä miehellä ja joka kymmenennellä naisella ei ole kokemusta parisuhteesta. Kulttuurin valtanarratiivit ovat oma lukunsa ja on paljon ihmisiä, jotka eivät istu noihin narratiiveihin. Ylipäätään tällaisten normien olemassaolo aiheuttaa monille ihmisille kipeitä ulkopuolisuuden tunteita. Usein itse pohdinkin, että mitä jos noita normeja ei olisi? Kuinka paljon helpompi ihmisten olisi olla?
 
Ihmisellä on tarve luoda tiiviis, intiimi ja jatkuva suhde toiseen ihmiseen. Ystävät, perhe ja muut tuttavat ovat tärkeitä, mutta niissä ei voi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Olen pahoillani, että olet yrityksistäsi huolimatta jäänyt ilman toivomaasi kokemusta. Tässä voisi lässyttää kaikenlaista, mutta totuus on se, että deittailun maailma on myös julma. Ei kukaan ihminen ole sellainen kone, että jatkuvat torjunnat eivät vaikuttaisi itsetuntoon. Totta kai silloin herkästi äänestää jaloillaan ja alkaa välttää tilanteita, joissa voisi tuntea tuota kipua. Välttämisellä on kuitenkin se huono puoli, että se tekee mahdottomaksi ihmissuhteen saavuttamisen.
 
Tunnistat itsessäsi pelkoja. Pelkäät, että oltuasi yksin pitkään, et enää pystyisi normaaliin parisuhteeseen ja pelkäät, että tulevaisuudessa mikään ei muuttuisi. On tärkeää, että tunnistat näitä pelkoja, jotka ovat täysin ymmärrettäviä. Voisit hyötyä tutustumisesta HOT hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Löydät tietoa siitä täältä http://www.joustavamieli.com/. Itse olen kokenut teorian ajatukset toimivina. Teorian taustalla on ajatus, että me ihmiset pyrimme välttämään epämiellyttäviä tunteita. Jos siis lähestyt naista ja huomaat epämiellyttävän tunteen sisälläsi, kehosi ja mielesi viestittävät, että kannattaa kääntyä pois. Siihen, kuinka vahva tämä tunne on vaikuttaa oma historia, kokemukset, ajatukset ja tulkinnat. Jos siis mielessäsi on ajatuksia siitä, että olet huono, kokematon ja tämä tulee epäonnistumaan, sinun on vaikea toimia tai käyttäytyä haluamallasi tavalla. Tässä kohtaa oman toiminnan avuksi tulevat mukaan arvot. Arvot auttavat meitä toimimaan silloinkin kun se on vaikeaa ja kehomme antaisi viestiä, että pitäisi kääntyä pois. Pystyt ehkä havainnoimaan, että kehosi käskee sinua kääntymään pois, mutta voit kysyä, että onko se arvojesi mukaista. Onko arvojesi mukaista ajatella, että sinä olisit jotenkin muita huonompi. Kuinka tärkeää sinulle olisi kyetä lähestymään avoimesti toista ihmistä. Kun huomaat, että arvot voimistuvat sisälläsi, syntyy rohkeutta. Jotain jota me kaikki tarvitsemme, kun menemme lähelle toisia ja altistamme itsemme haavoittuvaksi.
 
Yleensä seksiin ei hypätä tuosta vaan. Ennen sitä tulee tärkeämmäksi ystävyyden taidot. Miten pystyy olemaan toisen kanssa, kuunnellen ja hyväksyen itsensä ja toisen. Avoimuus ja ystävällisyys ovat tärkeitä avuja.
 
Katkeruus vie elämänilon. Se etäännyttää muista. Katkeruuden pohjalla on kuitenkin toive ja joku toteutumaton tarve. Se, että myötätuntoisesti tunnistaa oman tarpeensa läheisyyteen ja intiimiin suhteeseen, vähentää katkeruutta. En ole vielä saanut elämässä näitä asioita, joita toivon. Siitä on lupa olla pahoillaan. Tunnistat myös, että saattaisit olla katkera naisystäväsi kokemuksista. Kokemattomuus ei vaikuta ihmissuhteen laatuun, silloin kun sen vaikutukset tunnistaa, hyväksyy ja niiden kanssa voi olla avoin. Kun suhteessa syntyy luottamusta ja pystyy kertomaan toiselle, että harjoittelen vielä tätä seurustelua ja huomaan, että olen epävarma, toinen voi suhtautua siihen myötätuntoisesti. Jos taas on katkera, sitä herkästi alkaa suhtautua toiseen kielteisesti, jolloin se vaikeuttaa hyvän yhteyden syntymistä ja saa toisen puolustuskannalle.
 
Sinulla on selvästi taito kuvata ajatuksiasi ja kirjoitat taitavasti. Oletko yrittänyt lähestyä naisia kirjoittamisen kautta? On olemassa myös sellaisia nettideittisivustoja, joissa voi kirjoittaa oman profiilin. Kykysi kirjoittaa on selvästi voimavarasi.

Tervetuloa myös palveluihimme juttelemaan aiheistasi:
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/

Kommentit (0)

Vastauksesi