Mitä tarkoittaa sana luettomat?

Mitä tarkoittaa sana luettomat?

Käsiteltäessä sähköpostiviestejä niissä on sekä "lukemattomat" että "luetut", ja koska lukemattomat-sana on moni-ilmeinen, on mielestäni parempi ilmaisu "lukemattomattomat"-sanalle ns. luettomat! Nähdäkseni oikein!

Vastaus

Sana luettomat ei nähdäkseni tarkoita (suomen kielessä) mitään. Olet oikeassa, lukematon on sanana monimerkityksinen – se voi viitata esim. kirjaan, jota ei lueta, henkilöön, joka ei lue, sekä johonkin erittäin runsaslukuiseen. Kielessä monimerkityksisyys on kuitenkin aika tavallista. Hyvin tunnettu esimerkki on suomen kielen sana kuusi, joka voi tarkoittaa lukusanaa (6), puuta (kuusipuu) ja ”sinun kuutasi” (yksikön perusmuodossa kuu).

Lukematon on niin kutsuttu passiivin partisiippi. Siinä on agenttipartisiippi-osa mA- ja koska se on kielto, siinä on lisäksi lopussa -tOn. Lukematon on siis kieltopartisiippi verbistä lukea.

Kysyjää askarruttaa nähdäkseni lukematon-muodon k ja mA-osa. Eli mistä se ”-kema-” sanaan tulee.

Lukea on yksivartaloinen eli vokaalivartaloinen verbi. Nimi yksivartaloinen on hieman harhaanjohtava, koska vartaloita on kuitenkin enemmän kuin yksi. Tässä näkyy lukea-verbin kaksi erilaista vartaloa:

lue-n

luke-vat

Lue- on verbin heikkoasteinen vartalo, luke- puolestaan vahva-asteinen vartalo. Heikkous ja vahvuus liittyvät astevaihteluun. Astevaihtelu kielellisenä ilmiönä tarkoittaa sanavartaloissa esiintyvää äännevaihtelua. Useimmiten se koskee konsonantteja k, p ja t, joita kutsutaan klusiileiksi. Lukea-verbin kohdalla astevaihtelu tarkoittaa sitä, että tietyissä taivutusmuodoissa verbin vartalossa on k, ja tietyissä ei. Lukea, lukivat, luen, luettiin jne. Vastaavanlaista astevaihtelua on esimerkiksi verbissä näkyä: näy-n, näky-vät jne. tai substantiivissa keko: keo-n, keko-a jne. Astevaihtelu (eli tässä k:n esiintyminen tai esiintymättömyys) riippuu mm. seuraavan tavun laadusta.

Mieleeni tulee hyvin pitkälti lukea-verbiä muistuttava verbi pukea. Se taipuu samalla lailla ja on saman astevaihtelun alainen: puetut, pukemattomat. Samanoloinen on myös esim. hakea: haetut, hakemattomat.

Ajatusleikkinä ”lueton” voisi olla käypä suomen kielen muoto silloin, jos se tulisi sanasta luki (keksitty sana). Otetaan esimerkiksi substantiivi tuki. Suomessa on olemassa muodot tueton/tuettomat (eli ilman tukea) ja sen myönteisenä muotona tuellinen (esim. istuin tai kirjahylly). Tällöin lueton olisi (keksitystä) nominatiivista luki karitiivijohtimella (-tOn) johdettu adjektiivi.

Kommentit (0)

Vastauksesi