Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne.

Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen.

https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimistonhuollon_neu...

Koska tämä kysymys jäi aikoinaan avoimeksi, tiedustelin asiaa jokin aika sitten Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta, vaikka en alkuperäinen kysyjä olekaan. Sielläkään ei vastausta suoralta kädeltä löytynyt, mutta  puheluuni vastannut nimistöasiantuntija otti lähteitä tutkittuaan ystävällisesti minuun uudelleen yhteyttä. Referoin seuraavassa hänen vastauksensa pääkohdat sellaisina kuin ne sain muistiin raapustettua:

Kielitieteilijät ovat vuosikymmenien mittaan esittäneet tulkintoja huovari-sanan alkuperästä ja tarkoitteesta. Kyseessä saattaisi alun perin olla henkilönnimi, joka on laajentunut tarkoittamaan kantataloa ja lopulta kylännimeä. Yksi mahdollinen lähtökohta saattaisi olla muinaisruotsin sana hovare, jota on käytetty kuvaamaan jonkun henkilön ominaisuuksia. (Oma kommenttini: samaa kantaa kuin nykyruotsin verbi hovera 'komeilla, pöyhkeillä, ylpeillä' jne.) 

Toisaalta on Kotuksen nimistöasiantuntijan mukaan myös ehdotettu, että huovarin lähtökohtana voisi olla muinaisalasaksan talollista tarkoittava sana hovar. (Oma kommenttini: kielitieteeseen perehtynyt historioitsija Jouko Vahtola on esittänyt 1983 [Historisk Tidskrift för Finland], että huovarin lähtökohtana olisi Suomeen muinaisen väestövirtauksen yhteydessä päätynyt germaaninen henkilönnimi.)

Konsultoimani nimistöasiantuntija mainitsi vastauksensa yhteydessä seuraavien eri aikoina kysymystä sivunneiden kielitieteilijöiden nimet: Nissilä, Saxen, Ojansuu, Blom, Pitkänen.

Joka tapauksessa on selvää, että mihinkään "huovan tekijään" huovari-sana ei viittaa.

Laitan lopuksi esimerkkeinä linkit pariin artikkeliin, joissa kysymystä on käsitelty.

Mielenkiintoista, mielenkiintoista...se Virolahden saari on merkittävä, sieltä on kuulemma toimitettu jopa Urkille silakkaa. Kiitos vinkistä, VVK.

Kun kerran toinen sopiva paikannimi oli Virolahdella, kurkistin viron ja venäjän sanakirjoihin. Niistä ei löytynyt mitään houkuttelevaa vaihtoehtoa. Paitsi että hoov on piha tai linnanpiha viroksi, lienee saksalaisperäinen hof taustalla. No, siihen meno olisi liian paksua arvailua.

Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sanaan huovata useita krijavia merkityksiä, tässä muutama poimittuna: versio 1.soutamistapaan ja melomiseen liittyviä, kyllä; lisäksi epävarmaan ja päättämättömään tekemiseen viittaavia.

Versio 2. Vuotamiseen, auttamiseen, tiivistämiseen jne. liittyviä merkityksiä, mukana pohjalainen viite, jossa huovata merkitsisi järvimalmin nostamista.

Versio 3. synonyyminä vuovata, auttaa

Sanalle huove ja sen johdannaisia löytyi yhtä jos toista tulkintaa, usein sään lämpenemiseen tai jonkin aineen pehmenemiseen liittyviä  - ollaanko nyt sen huovuttajan lähimaastossa...ja sitten tullaankin huovingin (kanki) kautta huovikkaaseen, syylinkiin.

Huovuntareikä on norpan hengitysreikä jäässä. 

Vaan itse huovaria ei siitäkään sanakirjasta sellaisenaan löytynyt.

Netissä on blogi troolari Huovarista, joka on saanut nimensä juuri tuon Virolahden saaren mukaan. Blogger on kalastaja Seppo Partanen, aluksen kotipaikka Virolahti. Linkin takaa aukeaa tietoja saaresta, mm. että paikka on ollut jo 1500-1600-luvulta asti tärkeä kalastusalue, 1800-luvulta silakan jään päältä tapahtuvan verkkokalastuksen aluetta.

Summa summarum, olen kallistumassa siihen päätelmään, että olipa huovari mitä tahansa, se liittyy kalastamiseen. Voipi siis olla vaikka kalastusveneessä se, joka sopivassa paikassa huopasi, jotta verkot saadaan ylös...