Mitä tarkoittaa "runos"? (i.e. Runosmäki, Runosbacka)

Mitä tarkoittaa "runos"? (i.e. Runosmäki, Runosbacka)

3 vastausta

En runa, -n, -or on tarkoittanut vanhassa ruotsin kielessä riimukirjoitusta, mutta myös runoa. En runosång tarkoittaa runonlaulantaa. Mainitsemasi paikannimi on luultavasti alunperin ollut ruotsinkielinen Runosbacka, jonka suomenkieliseksi vastineeksi on sittemmin vakiinnutettu Runosmäki. Se on ehkä ollut paikka, jossa on ollut vanhoja riimukirjoituksia, tai jossa on harjoitettu runonlaulantaa ( att uppföra en runosång).

Kommentit (0)
29.07.201913:05
15452
4

Arvelu paikasta "jossa on ollut vanhoja riimukirjoituksia" Runosmäki-nimen historiallisena taustana on yksinkertaisesti mahdoton. Ks. Wikipedia, "Riimukivet ja Suomi".

Niin ikään selitys  paikasta, "jossa on harjoitettu runonlaulantaa", on tyypillinen ns. kansanetymologia eli täysin perusteita vailla oleva mieleenjuolahdus.

Tietääkseni Runosmäki-nimen alkuperää ei ole pystytty jäljittämään. (Näin oli asianlaita ainakin vielä muutama vuosi sitten, jolloin kuulin asiantuntijan pitämän esitelmän Turun seudun paikannimistä.)

Historiallisesti Runosmäen nimi liittyy entiseen Maarian pitäjään. Vanhoisa asiakirjoissa nimi esiintyy ainakin seuraavissa muodoissa: Runosmäen oja (joki); Kärsämäki: Runosmäen oja ja lähdeRunosmäki, -essä, -een; Kaerla: Runosmäen oja, Runosmäki (= ampumakentän mäki).

Nimi on siis ainakin satoja vuosia vanha. Ei ole mitään perusteita olettaa, että historiallisessa Maarian pitäjässä paikasta olisi alun perin käytetty ruotsinkielistä nimitystä. Kun nykyistä Runosmäen laajaa lähiötä alettiin vuoden 1970 tienoilla rakentaa, lähiö nimettiin edellä mainitulta historialliselta nimistöpohjalta. Lähiön ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Runosbacken (ei "-backa").

***

Maarian pitäjän paikannimistö. I Mantereen puoleinen osa. Julk. Jenny Maria Montin-Tallgren ja A. M. Tallgren. Turku 1918.

 

Kommentit (2)
Kirjastonhoitaja ilmoittaa ainoaksi lähdeteokseksi suomalais-ruotsalaisen yleissanakirjan... Kirjastonhoitaja ilmoittaa ainoaksi lähdeteokseksi suomalais-ruotsalaisen yleissanakirjan. Laajuudestaan huolimatta se ei käsittele "vanhaa ruotsin kieltä" eikä esitä minkäänlaisia faktoja, teorioita tai luuloja paikannimien etymologiasta. Ainoastaan runa- ja runosång-sanojen suomennokset ovat mainitusta teoksesta. Muut käytetyt lähteet?
30.7.2019 10:21 Sten Borg 11979
Korjaus kommenttiini: Sekä kirjastonhoitajalla että minulla oli esillä Iso ruotsalais-s... Korjaus kommenttiini: Sekä kirjastonhoitajalla että minulla oli esillä Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja [Osa 2, SKS 1984, toim. Göran Karlsson], ei suomalais-ruotsalainen kuten vahingossa naputtelin.
1.8.2019 12:23 Sten Borg 11979
30.07.201910:45
18506
4

Teoksessa Skärgårdsnamn (Kurt Zilliacus) on reilun sivun juttu nimeltä Runholmen och Ronudden.

Tekstissä mainitaan useita eri viitteitä Run-ja Ron-alkuisista paikannimistä sekä Ahvenanmaalla että Turunmaan ja Uudenmaan alueilla. Paikannimet koskevat sekä saaria, kukkuloita, lahtia, rantoja yms. Runholmen, Parainen ja Kökar; Runbergen, Kemiö, jne. Muistelen, että osaa niistä olisi selitetty juuri riimukirjoitusalkuisina. Eräs niitä on Runsala (Ruissalo), josta tutkija mainitsee vanhan version Runesal vuodelta 1540. Ruissalon alkuperäisnimeä suomeksi pohditaan myös versiolla Ruonansalo. jolloin Korppoon Ronaso olisi Ruonansuu. Arvioituaan erilaisia kirjoitusmuotoja (mm. Gullkrona jää selvittämättä), tutkija arvelee, että run/ron-sanoissa voisi olla kyse suomen ruona-sanasta, eli kalastuspaikasta tai -välineestä.

Wikipedia tarjoaa sanalle ruona kaislaa  tai ruokoa kasvavan lahdenperukan, talvirehun keräyspaikan sekä meänkielisen (?) kalastusvälinettä tai paikkaa tarkoittavan version.

Wikin mukaan pohjoissaamessa ruoná merkitsisi vihreää.

Saamelaisperäisinä pidettyjä paikannimiä on Uudellamaallakin. En tiedä, kuuluvatko ruonat ja ron-run-sanat niihin.

Kommentit (0)

Vastauksesi