Mitä tarkoittaa -nki pääte suomalaisissa paikannimissä, kuten Helsinki, Turenki?

Mitä tarkoittaa -nki pääte suomalaisissa paikannimissä, kuten Helsinki, Turenki?

12 vastausta

Helsinki tulee ruotsalaisesta aatelisnimestä Helsinge. Todennäköisesti kuvailemasi paikannimet ovat kansanomaisia väännöksiä ruotsinkielisistä -ng ja -nge päätteisistä nimistä. Ne ovat melko onnistuneita, hyvin suomen kieleen istuvia lainoja.

Kommentit (0)

Eikö suomen kielelle ole yleensäkin luonteenomaista se, että vieraita sanoja suomalaistettaessa niihin usein liitetään loppuun i-äänne? 

Esim. Valter - Valtteri, Verner - Verneri, Daniel - Taneli, Erik - Eerikki, Henrik - Henrikki, Daavid - Taavetti, Hamburg - Hampuri, Lübeck - Lyypekki, Paris - Pariisi, Island - Islanti, magister - maisteri, doktor - tohtori, idealism - idealismi

Kansanomaisuutta tavoiteltaessa joskus saatetaan sanoa Donner - Donneri/Tonneri, Reagan - Reikani jne.

 

Kun suomenkieliset huomasivat, että he voivat kutsua pääkaupunkiaan lyhyemmällä nimellä kuin alkukielellä, he heittivät  -forsin pois ja suomalaistivat yhdyssanan alun tyypillisellä i-suffiksilla.

Jos ruotsalainen nimi olisi kokonaisuudessaan säilytetty, Helsinki olisi epäilemättä joku Helsingfors(s)i tai Helsingvors(s)i.

Alkuperäinen vastaus on paikallaan ainakin siltä osin, että i-päätteellisyys hyvin sopii suomalaiseen korvaan.

  

Kommentit (0)

Lisäykseksi vielä edelliseen: kun sanat oli suomalaistettu, tulivat ne yleensä myös suomen kielen erilaisten äänteenmuutosten (astevaihtelu ym.) piiriin, esim. Helsinki - Helsingin - Helsinkiin. 

Kommentit (0)
21.10.201416:16
15141
31

Olet oikeassa, Simo, sorry, olen ollut epätarkka sanonnassani. Juoksengin kohdalla olen käyttänyt sanaa kunta, pitäisi olla kylä.

Wikin mukaan Turtolan kylä oli aikaisemmin yhtenäinen, 1809 osa liitettiin Ruotsiin, jota aluetta kutsutaan nyt nimellä Svanstein, osa jäi Suomeen ja on nimeltään Turtola.

"Suomen" Turtola oli aiemmin Pellon kunnan keskuskylä, mutta Lapin sodan jälkeen jälleenrakennuksen yhteydessä kuntakeskus siirtyi Pelloon.

Ettei vain olisi turhan yksinkertaista, Svansteinia eli "Ruotsin Turtolaa" kutsutaan kuulemma edelleenkin toisinaan Turtolaksi. En ole ihan varma, tuliko juttu nytkään täysin oikein, koska eri wiki-sivut ovat vivahteeltaan vähän erilaisia. Pelloa koskevalla sivulla sanotaan, että Pello oli 1949 asti  nimeltään Turtola, kunnan suurimmat kylät olisivat nyt Turtola ja Juoksenki.

Näillä kunta- ja kyläselvityksillähän ei ole varsinaisesti tekemistä alkuperäisen puheenaiheen kanssa, jäin vain koukkuun "Ruotsin Juoksengin" kanssa, kun siinä mainittiin Helsingintörmästä ja hälsing-taustaisesta asutuksesta ja nimistöstä.

Kommentit (0)
21.10.201401:19
3009
13

Juoksenki on sikäli hyvin muistissani,koska on aika tarkalleen kuukausi siitä,kun siitä ohi kuljin.Turtolahan on nykyään Pellon osa.Oliko sitten niin,että ensin oli Juoksenki,sitten Turtola ja nykyisin vuodesta 1949 kaikki on olleet Pellon kuntaa? 

Kommentit (0)
18.10.201423:17
12699
11

Minäkin kyllä suuresti ihmettelen eräitä aika ajoin toistuvia vastauksia, joiden lähteiksi on merkitty milloin yo-tutkinnossa tai yliopistossa saavutettuja korkeita arvosanoja, milloin taas Aristoteleen runousoppi tms. - ilman että vastauksissa olisi sen enemmälti päätä tai häntää (Vrt. esim. vastausta, joka käsitteli "rottalaumojen ryhmittymistä kolmiomaiseen taistelumuodostelmaan sivustojen varmistamiseksi".)

Ei millään pahalla, mutta nyt on pakko kysyä: onko palsta enää tarkoitettukaan kaikilta osin vakavasti otettavaksi?

Kommentit (0)
19.10.201400:53
3009
10

Sitten löytyy ainakin Kuusamon suunnalta Toranki ja Juoksenki,joka on Pellon kuntaa.

Kommentit (0)
22.10.201401:38
3009
10

Ollaanhan tässä koko ajan pyöritelty sanaa Juoksenki vastauksissamme.Siinä on -nki-pääte,kuin alkuperäisessä kysymyksessäkin.Eli ollaan oltu aiheen syrjässä sikäli kiinni.Niin kai oli aikanaan Raimo "Höyry" Häyrinenkin puhuessaan Suomi-Länsi-Saksa jalkapallomaaotteluselostuksessaan aikanaan shakin maailmanmestareista ja ennenkaikkea yhdysvaltalaisesta Bobby Fischeristä,pelasihan silloin Länsi-Saksan joukkueessa Klaus Fischer.

Kommentit (0)
18.10.201411:29
10021
9

Tarkemmin? Missä lukion ruotsinkirjassa on tietoa Helsinge-aatelisnimestä? Sitä ei löytynyt viime keväänä käydyssä kysy.fi-käyttäjien keskustelussa.

Kommentit (0)
18.10.201422:11
3009
8

Eipä taida lukion ruotsinkirjasta löytää Helsinge-sanan taustoja.

Kommentit (0)
20.10.201409:23
15141
8

Jep. Ja Matarenki, Ylitornio, jonka nimen Matarengi wiki mainitsee yhdessä kohdassa saamenkieliseksi (?), toisessa meänkieliseksi versioksi, nykyruotsinkieliseksi nimeksi tarjotaan Övertorneå. Kyseessä voi olla myös vivahde-eroja siinä, mitä aluetta milloinkin tarkoitetaan.

Arvelen, että mainituissa paikannimissä on taustalla äng, eng, eli niitty.

Juoksengi -tiedostossa on selvitelty nimen taustaa, varsinkin nimen alun osalta. Siinä todetaan kuitenkin, että kunnassa on Helsingintörmä. Paikannimiä kutsutaan osin termillä "hälsingska" - alkuperää ajatellaan sen mukaan, mistä alueen merkitsevin asujamisto on peräisin - osa on taas "samiska" tai "västfinska". Osa yhdistelmiä, kombinationsnamn. Itse Juoksengin alun perin yhtenäinen kunnan alue kuten eräät muutkin kunnat joutui jaetuksi rauhanteossa 1809, jolloin osa jäi Suomen puolelle ja osa Ruotsille.

Kommentit (0)
19.10.201400:29
15141
7

Tutkittu seuraavia nettilähteitä:

Adelsläkter bosatta i Sverige - ei sukua Helsinge.

Sammuneet ruotsalaiset aatelissuvut - ei nimeä Helsinge.

Yllätys, yllätys, tanskalaisen aatelin luettelosta löytyi Helsinge!

Mitä muuhun vastaukseen tulee, kuten kysy-palstan asiakasvastaaja eräässä kohdin toteaakin, vuoden 2005 vastauksessa ruotsinkielisellä puolella on hyvä vastaus kyseisen kaltaisiin paikannimiin. Ehdotan, että tämän kysymyksen kirjastovastaaja lukee sen. Siinä on vastaaja viitannut kunnollisiin lähteisiin eikä arvosanoihinsa. Lahja-mummullakin on vastaavat arvosanat, mutta ei silti katso pystyvänsä arvioimaan, ovatko lainat istuvia vai eivät.

Kommentit (0)

Vastauksesi