Mitä tarkoittaa hyvä matikkapää ja mistä sellaisen voisi saada?

Mitä tarkoittaa hyvä matikkapää ja mistä sellaisen voisi saada?

Olen viiden laudaturin ylioppilas, jonka ällät tulivat kielistä ja reaaliaineista. Yo-aineesta sain täydet pisteet. Menin naimisiin insinöörin kanssa, joka oli saanut ehdot ainekirjoituksessa. Saimme kaksi tytärtä. Esikoinen pärjäsi pitkässä matematiikassa ja osaa sunnistaa vaikka Tokiossa. Kuopus ei pääse ulos Kauppakorkeakoulusta, koska ei saa matikantenttiä suoritettua. Sen sijaan hän kirjoittaa ja ohjaa näytelmiä ja puhuu viittä vierasta kieltä. Onko mahdollista, että potentiaalinen kolmas lapsi saisi hiukan tasaisemmin äidin ja isän lahjakkuuksia? Kahden lapsen äiti

2 vastausta
7

Varmasti meidän ihmisten kesken on eroja siinä, kuinka luontevasti opimme kieliä, pallopelejä tai vaikkapa matematiikkaa. Mutta matikkapäästä tai muustakaan erityislahjakkuudesta puhuminen ei ole aivan niin yksinkertainen asia kuin aluksi voisi tuntua. Uskomus, ettei itsellä – tai toisella – ole matikkapäätä, voi syntyä ties mistä kimmokkeesta. Tällainen uskomus toimii valitettavan helposti itseään toteuttavana ennusteena. Eroja voivat tuottaa myös eri suuntiin kohdistuvat kiinnostukset tai erilaiset oppimisstrategiat. Matemaattiset kyvyt saattavat tulla esiin eri ihmisillä eri iässä, eivätkä välttämättä (perus)kouluiässä. Joillakin kiinnostus matematiikkaan ja sen myötä hyvä osaaminen syntyy vasta lukion tai ammattikoulun jälkeen tai vieläkin myöhemmin.

Toisaalta "hyvä matikkapää" yksin ei välttämättä kanna kovin pitkälle. Vaikka matematiikan oppiminen olisi jollekin helpompaa kuin jollekin toiselle, tarvitsevat kaikki harjoitusta kehittyäkseen. Toisaalta harjoittelemalla sinnikkäästi (ja mielellään hyvässä ohjauksessa) jokainen voi kehittää "matikkapäätään". Oppimistutkijat puhuvat usein "10 000 tunnin periaatteesta": ponnistelemalla jonkin asian parissa 10 000 tuntia kasvaa ekspertiksi.

Matikkapään miettimistä kiinnostavampaa on vastaajista se, miten matematiikasta voisi tehdä luonnollisempaa ja mielekkäämpää. Tästä on monenlaista hyvää kokemusta. Esimerkiksi lukuisissa Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen piiriin kuuluvan Summamutikka-keskuksen matikkapäivissä monet lapset ovat kokeneet matematiikan parissa ilon ja onnistumisen hetkiä. Vastaavia ajatuksia on sovellettu menestyksekkäästi mm. Helsingin yliopiston matematiikan opetuksen kehittämiseen.
 
(FM Terhi Hautala, Prof. Juha Oikkonen ja FM Lotta Oinonen)

Kommentit (0)
09.01.201723:03
2
0

Tentistä selviäminen ei vaadi matikkapäätä. Mikäli on tehnyt tentin jo useamman kerran onnistumatta siinä, tietää jo etukäteen mitä siinä vaaditaan. Tehtävät eivät luultavasti ole samat, mutta niillä testataan kurssiin kuuluvia tietoja. Siksi on melko helppo valmistautua tenttiin. Mikäli tahtoo todella selvitä tästä nimenomaisesta tentistä, kannattaa panostaa vaan siihen. Täytyy uskoa itseensä, ja siihen, että tehtävät ovat vain ihmisille tarkoitetut.

Kävin lukion Ruotsissa. En ollenkaan pitänyt matematiikasta, mutta tiesin että piti saada kymppiä vastaava vitonen "pitkässä matematiikassa", jotta voisin edes haaveilla lääkikseen pääsemisestä. Minusta tuli luokan paras matematiikassa, ja pääsin lääkikseen (Karolinska institutet) ensi yrittämällä. Ei siis kannata lannistua.

Perimää miettiville vanhemmille tiedoksi, että matemaattinen lahjakkuus ei ole sen arvokkaampi kuin esimerkiksi taiteellinen lahjakkuus. 

Kommentit (0)

Vastauksesi