Mitä sanassa raastupa se "raas" tarkoittaa?

Mitä sanassa raastupa se "raas" tarkoittaa?

5 vastausta

Kyseessä on ruotsalainen lainasana. Aikana jolloin tämän alan sanasto on suomeen vakiintunut (myöhäiskeskiajalla) on sana ollut ruotsissa muodossa raþstova 'raatihuone', 'raatihuoneella oleva kokous'. Nykyruotsissa sana on muodossa rådstuga. Suomalaisessa tekstissä sana on ensimmäisen kerran esiintynyt Mikael Agricolan tekstissä v. 1548 ('radztupan').

Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R-Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000.

Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä / Raimo Jussila. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998.

Kommentit (0)
09.04.201921:43
16096
7

Kuten kirjaston vastauksessa jo viitattiinkin, ruotsinkielinen sana on alun perin tarkoittanut raatihuonetta. Rakennuksen nimenä se esiintyy ensimmäisen kerran Suomea koskevissa dokumenteissa vuonna 1434, jolloin Turun maaoikeuden kerrotaan kokoontuneen kaupungin raatihuoneessa, råhstugo. Sittemmin nimi vaihtui "hieman arvokkaampaan muotoon" siten, että ensimmäisen kertaa raatihuoneesta rakennuksena käytetään nimelä rådhuss vuonna 1476.

Aivan ilmeistä siis on, että alkuperäinen nimi raastupa / rådstuvu / -stuga on eräänlaisena jäänteenä jäänyt tarkoittamaan kaupunkien alioikeutta lähes meidän päiviimme saakka. (Suurimmissa kaupungeissa kaikkein alimpana oikeusasteena toimi Ruotsin aikana lisäksi kämnerinoikeus pienehköjä juttuja varten.)

Sitten se kysyjän tiedustelema etuliite raas- eli alkuperäinen råd- vanhan ruotsin variantteineen. Selvää on, että råd on tässä yhteydessä tarkoittanut kaupungin neuvostoa, siis raatia. Tämä näkyy koko valtakunnankin tasolla keskiaikaisessa kuningas Kristofferin maanlaissa (1442), jossa määrättiin, että kuninkaan oli hallittava med sins rådz rådhe, siis kuninkaan neuvoston (myöhemmän valtaneuvoston, riksråd) mieltä kysyen ennen tärkeänluonteisen päätöksen tekemistä.

 

* Suomen kaupunkirakentamisen historia I. Toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki. SKS 2014.

* Eino Jutikkala: Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria. WSOY 1965 / 1978.

Kommentit (2)
Sanan alkuperä ei ole epäselvä, kuten edellä esitettiin. Voisi ehkä lisätä, että a... Sanan alkuperä ei ole epäselvä, kuten edellä esitettiin. Voisi ehkä lisätä, että alkuaan tätä raastuvanoikeutta jakoi juuri kaupungin raati, jonka porvarit valitsivat. Sittemmin raati jaettiin kahtia: raastuvanoikeuteen ja maistraattiin (Wikipedia). Wikipedian mukaan raatihuoneita rakennettiin Suomessa Ruotsin vallan aikana kaupunkeihin, joissa oli raastuvanoikeus. Pienemmissä kaupungeissa käsittääkseni oikeutta jakoi kämnerinoikeus. Kämneri tarkoitti kaiketi kaupungin rahastonhoitajaa eli kamreeria, joka oli hänkin luottamusmies. Wikipedian mukaan meillä raatihuoneita rakennettiin niihin kaupunkeihin, joissa oli raastuvanoikeus. Mielenkiintoista olisi tietää, missä raati kokoontui niissä kaupungeissa, joissa ei ollut raatihuonetta.
21.4.2019 16:53 Eero Tuominen 1340
RAATIHUONEET: Jokaisessa Ruotsin valtakunnan kaupungissa tuli kaupunginlain määräyksen ... RAATIHUONEET: Jokaisessa Ruotsin valtakunnan kaupungissa tuli kaupunginlain määräyksen mukaan olla raati. Se puolestaan tarvitsi pysyvän kokoustilan – siis raatihuoneen. C. J. Gardberg kirjoitti Suomen kaupunkilaitoksen historian osassa 1 (1981) seuraavasti: ”Keskiajalta ei ole tietoja Suomen kaupunkien raatihuoneista, mutta niiden myöhempi sijainti – etenkin Turussa, Viipurissa, Porvoossa ja Raumalla – viittaa siihen, että ne rakennettiin jo keskiajalla - -.” Henrik Lilius toteaa ns. suurvalta-ajan osalta (1617 -1721) teoksessa Suomen kaupunkirakentamisen historia I (2014): ”Raatihuone oli edelleen kaupunkihallinnon keskus. Se kuului jokaiseen kaupunkiin.” Samainen Lilius mainitsi jo käsitellessään teoksen Ars – Suomen taide osassa 1 (1987) vanhemman Vaasa-ajan kaupunkirakentamista, että ”[r]aatihuone kuului jokaiseen kaupunkiin, ja sen luonnollinen paikka oli torin äärellä”. KÄMNERINOIKEUS: Raimo Rannan mukaan (Turun kaupungin historia 1600 – 1721 Toinen nide, 1975) ”kämnerinoikeuksia perustettiin Ruotsi-Suomen kaupunkeihin vasta 1400-luvun lopussa ja tällöinkin vain muutamiin suurempiin kaupunkeihin.” Hän jatkaa 1600-luvun osalta seuraavasti: ”Kämnerinoikeus oli suurten kaupunkien sovittelu- ja järjestysoikeus, josta vedottiin raastuvanoikeuteen.” Ja vielä lainaus Petri Karoselta kirjasta Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521 – 1809 (4. p. 2014): Raastuvanoikeuden rinnalle perustettiin [1600-luvulla] suuriin ja moniin pienempiinkin kaupunkeihin kämnerinoikeus, joka oli raastuvanoikeudelle alisteinen pienten asioiden käsittelyyn keskittynyt tuomioistuin.” – Kämnerinoikeus ei siis missään Suomen Ruotsin ajan kaupungissa, pienissäkään, toiminut yksinomaisena alioikeusinstanssina.
22.4.2019 11:57 V. V. Kandestoeber 16096
10.04.201910:07
19274
7

Ruotsissa on edelleen käsite Landsting, joka hoitaa mm. osittain vanhusten- ja terveydenhuoltoa. Jako on ainakin meikäläisestä tuntunut hämäävältä, vaan tuskin on paikallisille ongelma. Voitaneen ehkä eriyttää kuten Suomessa ajateltaisiin, mikä on valtion homma ja mikä kuntien.

Kommentit (0)
09.04.201920:29
12177
5

Aiheeseen läheisesti liittyvä sana käräjät on oikeastaan vieläkin mielenkiintoisempi.

Wikipedia:

Käräjät ovat vanhimpien, oppineimpien tai valittujen edustajien kokous, johon keräännytään eri puolilta yhteisten asioiden hoitamiseksi. Käräjillä voidaan esimerkiksi vaihtaa tietoa, päättää asioista, käydä oikeutta, tai ylläpitää lakeja, perinteitä ja ihmissuhteita. Nykyisin käräjillä tarkoitetaan lähinnä oikeuslaitoksen oikeusistuntoa. Perinteinen käräjälaitos on kuulunut jossain muodossa lähes kaikkien luonnonkansojen ja muiden muinaisten pienten yhteisöjen perinteisiin.

Germaanisissa keilissä vastaava sana on ting.

Wikipedia:

Ting tai thing (muinaisnorja ja islanti: þing, muilla nykyisillä skandinaavisilla kielillä ting) oli esihistorialliselta ajalta periytynyt germaaniyhteisöjen hallintokokous eli käräjät. Siihen ottivat osaa yhteisön vapaat miehet ja sitä johtivat lainlukijat (laamannit), jotka tunsivat aiemmin päätetyt lait. Nykyisin termiä käytetään monien poliittisten ja juridisten elinten nimissä Pohjois-Euroopassa.

Esikristillisessä Skandinaviassa tingit muodostivat hierarkioita: tingejä saattoi esimerkiksi olla valtiotasoisia, maakuntatasoisia ja läänitasoisia.

Näin siis Norjan parlamentti, Stortinget, on suomeksi suurkäräjät, ja toisaalta saamelaiskäräjät on pohjoissaameksi Sámediggi, koltansaameksi Sääʹmteʹǧǧ ja inarinsaameksi Sämitigge; näissä käräjiä tarkoittava osa on lainattu skandinaaveilta.

Kommentit (0)
09.04.201919:26
11973
4

Rådstuga = neuvotupa.

Kommentit (1)
Tavallisissakin sanakirjoissa on råd-sanan vastineena "neuvon" lisäksi ainakin "neuvos" ... Tavallisissakin sanakirjoissa on råd-sanan vastineena "neuvon" lisäksi ainakin "neuvos" ja "neuvosto, raati". - Vanha tuttu esimerkki siitä, että nykyruotsin å:n vastineena monessa lainasanassa on aa: båt - paatti (kuten råd - raati).
10.4.2019 16:07 H Niemi 1297

Vastauksesi