Mitä on tarkoitettu Mälarenin suomalaisilla?

Mitä on tarkoitettu Mälarenin suomalaisilla?

5 vastausta

Keski-Ruotsiinhan muutti tai pakkosiirrettiin suomalaisväestöä kuninkaan määräyksestä  Ruotsin vallan aikana, 1600-luvulla. Savosta haettiin kaskiviljelyn taitajia Ruotsin maatalouden tilaa kohentamaan. Tukholman länsipuolella sijaitseva Mälarjärven seutu epäilemättä kuuluu Ruotsin parhaimpaan maatalousalueeseen. Siellä siis olisi ollut, ja on ehkä vieläkin, tuolla tavoin siirrettyjä suomalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Ilmaisu voisi kuitenkin tarkoittaa myös 1960- ja -70-luvuilla Ruotsiin muuttaneita suomalaisia, jotka ovat saaneet työpaikan Tukholman länsipuolelta, Ruotsin pääkaupunkiseudulta, esim. Västeråsista.

Kommentit (0)
08.05.201416:53
13631
105

"1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla savolaisia siirtyi runsaasti verovapauden ja kaskeamisoikeuden houkuttelemina Keski-Ruotsin koskemattomiin metsiin, pääasiassa Värmlantiin."
Salme Vehvilä - Matti J. Castrén: Suomen historia lukioluokkia varten, 3. p. (WSOY 1971) s. 19

Oppikirjan esipuheen mukaan vain itsenäisyyden ajan kuvaus poikkeaa 1. painoksesta (1967), johon kirjastonhoitaja viittasi. (Puolen vuosisadan takainen koulukirja ainoana lähdeviitteenä?)  

Kahden illan lueskelussa ei teoksesta löytynyt vastaajan siteeraamaa kohtaa, jonka mukaan suomalaisia pakkosiirrettiin Ruotsiin kuninkaan määräyksestä 1600-luvulla - tai muulloinkaan.

 

Kommentit (0)
30.04.201415:43
21397
67

Suomalaisiahan muutti Ruotsiin jo Kustaa Vaasan ja Kaarle-herttuan aikana ja useaan otteeseen myöhemmin. Todennäköisesti he ovat kuitenkin sulautuneet valtaväestöön, sekaantuneet valloneihin ja muihin Ruotsiin tulleisiin siten että heillä tuskin lienee suurempaa nykyistä merkitystä ryhmänä, varsinkaan kielen kannalta.

En ole koskaan varsinaisesti kuullut termiä Mälarenin suomalaiset, olisi kiva tietää, minkälaisessa yhteydessä kysyjä on siihen törmännyt. Sillä termillä ei löydy pikaisesti hakien ruotsalaisista lähteistä erityistä. 

Vähemmistökieliä ja niiden oikeuksia koskevan ahkeran uutisoinnin (1999-2011) perusteella voidaan olettaa, että on puhe kyseisellä alueella nykyään asuvista, kantaväestöön sulautumattomista tai huonosti sulautuneista suomalaisista, joista ainakin osa on muuttanut Ruotsiin 1950-1970-luvulla, osa on kenties entisiä sotalapsia tai heidän jälkeläisiään ja jotka ovat ruotsinsuomalaisten enemmistö. 

Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko toisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin muuttaneet suomalaiset löytäneet kosketusta aiempien siirtolaisten jälkeläisiin. Sitä tuskin on kukaan tutkinut.

Kommentit (1)
http://www.hosserudkullen.se/forskning/svedjefinnar.html
30.4.2014 16:32 Köpi K 62089
17.05.201414:19
13631
66

Verkkolähteistä löytää sanat Mälaren ja suomalaiset (finnar) samassa yhteydessä ainakin kahdelta aikakaudelta.

"Ensimmäiset suomalaiset, jotka tulivat Mälaren-järven saarelle... " jota nykyään kutsutaan Tukholman vanhaksikaupungiksi, mainitaan mm. Pohjola-Norden-lehden kaksikielisessä kirjoituksessa v. 2012. Artikkeli näyttää nojautuvan tässä viestiketjussa mainittuihin laajoihin, uudehkoihin lähteisiin.

Viime vuosien Mälaren-uutinen on se, että "suomen kielen hallintoaluetta" (förvaltningsområdet för finska, finskt förvaltningsområde) Ruotsissa on 2010-luvulla laajennettu yli 20:een Mälaren-järven laaksossa ja lähialueilla sijaitsevaan kuntaan. Käytännössä on kyse mm. lasten päivähoidosta (esikoulusta) ja vanhusten hoidosta suomeksi sekä suomenkielisten asukkaiden oikeudesta käyttää suomen kieltä asioidessaan viranomaisten kanssa.
Suomen kielen hallintoalueesta voi lukea suomeksi esimerkiksi Eskilstunan kunnan sivuilta. Vuonna 2010 voimaan tulleen lain mukaan "kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä".

Lahja Kotka antoikin jo linkin kirjoitukseen vuodelta 2005, jonka jälkeen Ruotsissa on säädetty uusi vähemmistökielilaki ja suomen kielen alue on laajentunut. Noihin aikoihin näkyy keskustelu Mälaren-järven lähialueiden suomenkielisten oikeuksista olleen vilkasta.

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk) koskee Mälarinlaaksossa juuri suomea, pohjoisempana myös saamea ja meänkieltä eli Tornionlaakson suomea.

 

Kommentit (0)
30.04.201417:50
17954
48

"Mälarenin suomalaiset" ei kyllä ollenkaan vaikuta mitään tarkkarajaista ja täsmällisesti ajoitettavaa väestöryhmää tarkoittavalta ilmaisulta - siksi paljon suomalaisia on muuttanut Mälarenin laaksoon eri aikakausina. Vaan mistäpä tuota niin varmasti tietää. Mikäli kysyjä halusisi syventyä aiheeseen, kannattaisi varmaan lainata kirjastosta aihepiiristä tehty tyhjentävä tutkimus Finnarnas historia i Sverige 1-3, jonka kaksi ensimmäistä osaa on kirjoittanut (ent.) valtionarkistonhoitaja Kari Tarkiainen ja kolmannen, vuoden 1944 jälkeistä aikaa käsittelevän osan on toimittanut Jarmo Lainio. Tämä 1990-luvulla ilmestynyt sarja on mielestäni huomattavasti relevantimpaa lähdekirjallisuutta kuin Salme Vehvilän Suomen historia lukioluokkia varten vuodelta 1967.

Suomalaisten talonpoikaispurjehdus ja muuttoliike Tukholman seudulle on hyvin varhaista, keskiaikaista alkuperää. Tukholman vakiintuminen Ruotsin merkittävimmäksi kaupungiksi 1200-luvulla veti alusta lähtien puoleensa muuttajia myös Suomen länsiosista. Muuttoa Suomesta Mälarenin seudulle on täytynyt tapahtua koko Ruotsin-ajan. Muistelen, että on olemassa vanha sanontakin, joka kuului suunnilleen "mitt sa' finnen om Stockholm". Tämäkin osaltaan kielii siitä, kuinka tuttu seutu oli Ruotsin-ajan suomalaisille.

Aivan oma lukunsa on sitten kaskisuomalaisten (svedjefinnar) muutto Pohjanlahden länsipuolelle. Se liittyy savolaisten suureen asutusekspansioon, jonka mainingit lopulta ulottuivat paitsi nykyisen Ruotsin puolelle myös Atlantin taakse, Nya Sverigen siirtokuntaan Delawareen. Olen ollut siinä luulossa, että savolaisten kaskitalonpoikien asutusliike oli suurelta osin spontaani eikä niin, että heitä sinne "pakkosiirrettiin". Kaskisavolaisten 1580-luvulla alkanut ja satakunta vuotta kestänyt muuttoaalto suuntautui laajalle alueelle, mutta todella sankoin joukoin heitä juurtui Taalainmaalle, Västmanlandiin sekä ennen kaikkea Värmlannin "suomalaismetsiiin" (finnskogar), josta on tullut vieläkin elävä käsite. Tuntuisi hyvin oudolta, että savolaisia kirvestalonpoikia olisi päästetty kaskeamaan hedelmälliselle peltoviljelyalueelle Mälarenin laaksoon. Olihan Suomenkin rintamailla kuten Lounais-Suomessa kaskiviljely menettänyt merkityksensä jo 1600-luvun lopulle mennessä ja valtiovaltakin alkanut vastustaa kaskikulttuuria metsänhaaskauksena.

1960-ja 1970-luvulla tapahtuneen ns. suuren muuton suomalaissiirtolaisilla on tuskin minkäänlaisia yhtymäkohtia ammoisten kaskisavolaisten jälkeläisiin. Sen sijaan eräässä muistelmakirjassa kerrotaan anekdootti siitä, kuinka joukko suomalaisia historiantutkijoita oli 1981 tutustumassa Värmlannin suomalaismetsien asutusjälkiin. Heidän aterioidessaan Kvarntorpissa savolaista tirripaistia nauttien uunitupaan pelmahti joukko seinäjokelaisia turisteja, jotka ihmettelivät kaikkea äänekkäästi kailottaen. Ruokapöydässä istuva akateemikko Eino Jutikkala tuli sanoneeksi pari sanaa. Sen kuuli muuan Seinäjoen rouva ja hoilasi: "Kuulkaa, tuo vanha mies osaa vielä suomia!"

Kommentit (0)

Vastauksesi