Mitä merkittäviä tapahtumia ajoittuu vuodelle 1939, entä 28.6.1939.

Mitä merkittäviä tapahtumia ajoittuu vuodelle 1939, entä 28.6.1939.

Mitä merkittäviä tapahtumia ajoittuu vuodelle 1939, entä 28.6.1939. Torniojokilaaksossa oli ollut hyvä hillasato vanhempieni kertoman mukaan.

2 vastausta

Vuoden 1939 alussa koko maan väkiluku oli 3 863 753 (1 908 577 miestä, 1 955 176 naista)

Kaupungeissa väestöstä asui 22,28 %

Suomen presidenttinä oli vuodesta 1937 ollut Kyösti Kallio

Pääministerinä oli vuodesta 1937 ollut Aimo Kaarle Cajander, joulukuun alusta 1939 Risto Heikki Ryti

Rahamuseon laskurin (http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html ) mukaan

metallimiehen keskimääräinen tuntiansio oli 9,13 mk
puoli kiloa voita maksoi 13,44 mk
kilo paahdettua kahvia 28,23 mk
litra bensiiniä 3,15 mk
puoli litraa pöytäviinaa (38 %) 30,00 mk
elokuvalippu keskimäärin 7,42 mk
junalippu 2. lk Helsinki - Hämeenlinna 44,00 mk

- - - - -

Kesäkuun 28. päivä 1939 oli keskiviikko. Vuoden kalenteri on luettavissa osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html

klo 15 oli

Helsingissä 17 astetta ja pilvistä
Viipurissa 17 astetta ja pilvistä
Tampereella 19 astetta ja pilvistä
Sortavalassa 20 astetta ja pilvistä
Vaasassa 16 astetta ja kirkasta
Kajaanissa 15 astetta ja pilvistä
Oulussa 17 astetta ja kirkasta
Sodankylässä 14 astetta ja pilvistä
Sadetta oli ainakin jonkin verran ollut Helsingissä, Tampereella, Kajaanissa ja Sodankylässä

Radiossa oli aamupäivällä molemmilla kielillä hartaus, uutisia ja tiedotuksia. Iltapäivällä radioitiin (ensimmäisen kerran) Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (lestadiolaisen herätysliikkeen pääsuuntauksen) valtakunnalliset suviseurat Kemistä. Illan ohjelmiin sisältyi lastentunti Sortavalasta, viihdekonsertti ja mm. esitelmä koripallosta, "uudesta urheilulajista".

Maassa käytiin tuolloin vaalitaistelua, sillä seuraavana viikonloppuna (1.-2.7.) oli eduskuntavaalit. Niiden tulokset
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1939
Tämä vuonna 1939 valittu eduskunta istui poikkeuksellisesti kuusi vuotta, sillä seuraavat vaalit voitiin sodan vuoksi järjestää vasta maaliskuussa 1945.

Vuosisatamme kronikka -teoksen (Gummerus, 1987) mainitsee kaksi tämän päivän tapahtumaa:

Pan American Airways aloitti säännölliset lennot yli Atlantin valtameren. Reitti lähti Port Washingtonista Long Islandilta (lähellä New Yorkia) ja kulki Azoreiden ja Lissabonin välilaskun kautta Ranskan Marseilleen.

Ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari Joe Louis puolusti menestyksekkäästi titteliään ja tyrmäsi New Yorkissa haastajansa italialais-amerikkalaisen Tony Galenton (179 cm, 102 kg) 4. erässä.

Oma nyrkkeilytähtemme Gunnar Bärlund, joka niinikään tavoitteli maailmanmestaruusottelua, oli kahta päivää aikaisemmin hävinnyt Los Angelesissa USA:n Jack Roperille. Uusinnassa Bärlund sai lokakuussa hyvityksen, mutta hänen terävin huippukautensa alkoi vääjäämättä olla ohi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_B%C3%A4rlund

Vuoden menestyksekkäin yleisurheilija oli kestävyysjuoksija Taisto Mäki, joka juoksi kolme maailmanennätystä: kaksi mailia 7.6. (8.53,2), 5000 m 16.6. (14.08,8) ja 10000 m 17.9. (29.52,6, ensimmäinen puolen tunnin alitus).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taisto_M%C3%A4ki

Ulkomaanuutisia hallitsi lisääntyvä poliittinen jännitys Euroopassa. Hitlerin Saksa oli maaliskuussa lopullisesti murskannut Tsekkoslovakian ja esitti vaatimuksia Puolalle. Toisaalta länsivallat Iso-Britannia ja Ranska, toisaalta Neuvostoliitto suunnittelivat tehokkaita vastatoimia. Tässä tarkoituksessa Moskovassa käytiin kesäkuun lopulla tiukkoja neuvotteluja. Käytännössä asia koski myös Suomea, sillä tiedettiin, että Neuvostoliitto vaati oikeutta käyttää tarpeen vaatiessa myös puolueettomien maiden alueita sotilasoperaatioihinsa. Nämä pitkittyneet neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin. Elokuun 23. päivänä Neuvostoliitto ja Saksa sen sijaan solmivat koko maailman yllätykseksi hyökkäämättömyyssopimuksen, joka mahdollisti Saksan hyökkäyksen Puolaan syyskuun 1. päivänä. Suomi ei onnistunut pysyttelemään sodan ulkopuolella, vaan joutui mukaan marraskuun viimeisenä päivänä.
Täysin valmistautumattomana Suomi ei tässä tilanteessa ollut. Karjalan Kannasta oli kesäkuun alusta linnoitettu vapaaehtoivoimin. Elokuussa Kannaksella oli myös pidetty rauhanajan suurimmat sotaharjoitukset.

Kaukoidässä sotaa oli itse asiassa jo käyty useita vuosia. Japanilaiset etenivät Kiinassa ja joutuivat kesäkuussa myös taisteluihin neuvostojoukkoja vastaan.

Maailmansodan syttyminen aiheutti säännöstelytalouden alun. Elintarvikkeista lokakuussa ryhdyttiin säännöstelemään sokeria ja kahvia.

kesäkuun 28. päivän tapahtumia muina vuosina
http://fi.wikipedia.org/wiki/28._kes%C3%A4kuuta

Kommentit (0)
20.11.201716:09
19094
31

Ison-Britannian Berliinin-lähettiläs Sir Nevile Henderson jätti Saksan ulkoministeriön valtiosihteerille Ernst von Weizsäckerille nootin 28. kesäkuuta 1939. Kyseisessä nootissa torjuttiin Saksan esittämä väite, että Iso-Britannia harjoitti saartopolitiikkaa.

Ison-Britannian parlamentin alahuoneen jäsen Winston Churchill piti puheen 28. kesäkuuta 1939.

Ison-Britannian pääministeri Neville Chamberlain totesi 28. kesäkuuta 1939, että Saksan lehdistö oli vääristellyt brittiläisten poliitikoiden lausuntoja.

Pohjoismaiden tilastotieteilijöiden kokous avattiin Norjan pääkaupungissa Oslossa 28. kesäkuuta 1939.

Tanskan pääkaupungissa Kööpenhamissa jatkui Kansainvälisen kauppakamarin kongressi keskiviikkona 28. kesäkuuta 1939. Kyseinen kongressi oli avattu maanantaina.

 

Helsingin Sanomat 29. 6. 1939, sivut 5 - 9.

Kommentit (0)

Vastauksesi