Mitä loisteainetta käytetään loisteputkissa?

Mitä loisteainetta käytetään loisteputkissa?

Vastaus

Loisteputkessa on pieni määrä elohopeaa, joka kaasuuntuu sähköpurkauksen vaikutuksesta ja synnyttää UV-säteilyä. Lamppu on täytetty kaasulla, esim. argonilla tai kryptonilla. Kaasu helpottaa syttymistä ja pitää sähköpurkaukset kurissa. Putken sisäpinta on päällystetty fluoresoivalla materiaalilla, joka muuttaa elohopeahöyryssä olevan sähköpurkauksen synnyttämän UV-säteilyn näkyväksi valoksi. Loisteputken sisäpinnassa olevan loisteaineen koostumus vaihtelee valon laadun ja sävyn mukaan.

Useille loisteaineille on ominaista, että ne sisältävät pieniä määriä vieraita ainesosia, jotka ovat välttämättömiä luminesenssin aikaansaamiseksi. Näitä lisäaineita kutsutaan aktivaattoreiksi. On myös itseaktivoituvia loistaineita, joissa aktivaattoreita ei tarvita. Näitä ovat kalsium- ja magnesiumvolframaatti, bariumtitaanifosfaatti ja magnesiumtitaanikarbonaatti sekä eräät vanadiinit ja molybdaatit.

Valkoista valoa tuottavien loistelamppujen valontuoton lisääntymiseen vaikutti huomattavasti halofosfaattien keksiminen 1940-luvulla. Halofosfaatit ovat maa-alkalihalogeenia sisältäviä loisteaineita. Aktivaattoreina käytetään antimonia ja mangaania. Maa-alkalimetalli on tavallisesti kalsiumia ja lisänä voi olla myös strontiumia.

Käytännössä loistelampuissa käytetään useita eri halofosfaatteja, sillä yhdellä loisteaineella ei saavuteta valon tuoton, värin tai valmistuskustannusten kannalta parasta tulosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Loistelamppu
http://en.wikipedia.org/wiki/Fluorescent_lamp
Halonen, Liisa: Valaistustekniikka ( Otatieto, 1992 )

Kommentit (0)

Vastauksesi