Mitä lainasanoja suomen kieleen on tullut venäjän kielestä?

Mitä lainasanoja suomen kieleen on tullut venäjän kielestä?

Vastaus

Aiheesta ovat julkaisseet kokonaisesityksiä ainakin

Kalima, Jalo
Slaavilaisperäinen sanastomme : tutkimus itämerensuomalaisten kielten slaavilaisperäisistä lainasanoista. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1952

ja

Plöger, Angela
Die russischen Lehnwörter der finnischen Schriftsprache. - Otto Harrassowitz, 1973

Aikaisemmin puhuttiin yleisimmin slaavilaisista lainoista, nykyään katsotaan, että itämerensuomalaiset ovat olleet tekemisissä lähinnä vain venäläisten (tai näiden esi-isien) kanssa. Luonnollisesti venäjän sanastokin on suurelta osin yhteistä slaavilaista perua.

Seuraavat esimerkit on poimittu lähinnä yllä mainitusta Plögerin kirjasta, joka esittelee noin 360 venäläisperistä lainasanaa. Aineiston pohjana on ollut Nykysuomen sanakirja, joka ilmestyi vuosina 1951-1961 ja jonka sisältämä materiaali on pääosin koottu ennen vuotta 1940. Tässä yhteydessä on mahdotonta luetella kaikkia Plögerin mainitsemia sanoja, tosiasiassa niiden joukossa on paljon sellaisia, joita yleisesti ei käytetä eikä tunneta (murteellisia, erikoissanastoa, vanhentuneita). Alla olevaan luetteloon en myöskään ota sellaisia sanoja, jotka merkityksensä puolesta ilman muuta havaitaan lainoiksi venäjän kielestä (esim. 'tsaari', 'kolhoosi', 'kasakka', 'bolševikki, 'balalaikka', 'ukaasi', 'votka').

Muinaisvenäjän ь = lyhyt i-äänne, ъ = lyhyt u-äänne; nykyvenäjän oikeinkirjoituksen ь on mykkä, mutta aiheuttaa yleensä edeltävän konsonantin liudentyneen ääntämisen.

Alla luetelluille lainasanoille merkityt venäläiset vastineet ovat viitteellisiä, ne eivät välttämättä ole juuri niissä muodoissa, joista sana on aikanaan lainautunut. 

AKKUNA, mahdollisesti myös IKKUNA’ -  muinaisvenäjän  okъno ’ikkuna’, nykyvenäjän oknó

APEA – ven. obída ’mielipaha’, ’loukkaus’

HURTTA -  muinaisven. hъrtъ , ven. hort ’vainukoira’

JAALA - ven. jal ’laivavene’ (voi myös olla lainaa ruotsista)

KANAVA - ven. kanáva ’oja’

KAPAKKA - ven. kabák ’kapakka’

KASARMI - ven. kazárma

KASKU - ven. skázka ’satu, tarina’

KASUKKA - ven. kožúh ’nahkanuttu’

KATISKA - muinaisven. kotьcь ’häkki’

KAUHTANA  - ven. kaftán

KIIPELI - ven. gíbel  ’tuho, turmio’

KIISSELI - ven. kisélь ’hyytelö, jauhopuuro’

KOLPAKKO - ven. kolpák ’lakki, myssy’

KONI - ven. konь ’hevonen’

KUOMA ’kummi, ystävä’ - ven. kum, kumá ’kummi’

KUONTALO ’villatuppo’ - ven. kudélь ’rohdin’

KUTRI - ven. kúdri ’kiharat’

LAATIA - ven. láditь ’sopia, laatia’

LAATU - ven. ’sopu, tapa’

LAVITSA - murt. ven. lávica ’seinä

LEIMA - ven. klejmó ’merkki, leima’

LOTJA - ven. lodьjá ’proomu, vene’

LUSIA - ven. slúžitь ’palvella, olla palveluksessa’

LUSIKKA - muinaisven. lъžьka, ven. lóžka

LÄÄVÄ - ven. hlev

MAJAKKA -ven. maják

METELI - ven. metélь ’pyry’

METKA  - ven. métkij ’osuva, sattuva’

MIETTIÄ - ven. smétitь ’laskelmoida, arvella’

MURJU -  ven. murьjá

MÄÄRÄ - ven. méra

PAKANA - muinaisven. poganъ ’pakanallinen’

PALSTA - ven. polosá ’kaistale, suikale, vyöhyke’

PALTTINA -  muinaisven. polotьno, ven. polotnó

PAPPI - muinaisven. popъ, ven. pop

PAPU – ven. bob

PARTA – ven. borodá (voi olla germaaninenkin laina)

PATUKKA – ven. batóg ’keppi, patukka’

PIIRAKKA – ven. piróg

PIRSSI – ven. bírža ’pörssi, ajurien kokoontumispaikka’

PIRTA – ven. bjórdo

PIRTTI – muinaisven. pьrtь ’sauna’,  ven. pertь ’karjalainen talonpoikaistalo’

PIRTU –ven. spirt

POHATTA –ven. bogátyj ’rikas’

POMO –  ven. pomóštšnik ’apulainen’

PORKKANA – ven. borkán

POTRA – ven. bódryj ’reipas, virkeä’

PUTKA – ven. búdka ’ koppi, koju’

PUUHKA – ven. puh ’untuvahöyhen’

PÄTSI – ven. pečь ’uuni’

RAAMATTU – muinaisven. gramota, gramata ’ kirjaimet, asiakirja’

RAJA – ven. kraj ’reuna, laita’

RAVITA – ven. travítь ’syöttää’

REVOHKA – ven. trevóga ’sekasorto’

RISTI – muinaisven. krьstъ, ven. krest

ROKULI – ven. progúl ’poissaolo’

ROSVO – ven. razbój ’rosvous’, myös murteellinen rozbój

ROTINA – ven. rodíny ’synnytys’

ROTU – ven. rod ’syntyperä, suku’

RUSAKKO – ven. rusák

SAAPAS – ven. muinaisven. sapógъ, ven. sapóg

SAPISKA – ven. zapíska ’ muistiinpano, merkintä’

SASSIIN – ven. sejčás ’heti’

SAVOTTA – ven.  zavód  ’tehdas, työpaja’

SEPELI – ven.  štšébenь

SIISTI – ven. čístyj

SIRPPI – ven. serp

SISSI –ven.  šiš ’kulkuri’

SOPULI – sóbolь ’soopeli’

SUNTIO – ven. sudьjá ’tuomari’

SUTKA(US) – ven. šútka ’leikki, pila’

SÄÄLI – ven. žalь ’sääli’

TALKKUNA – muinaisven. tolkъno, ven. toloknó

TALTTA – ven. dolotó

TAPPARA –ven.  topór ’kirves’

TARINA – ven. stariná ’ vanhat ajat, muinaistarina’

TAVARA – ven. továr

TOLKKU – ven. tolk ’selitys, järki’

TOLVANA – ven. bolván

TURKU – muinaisven. tъrgъ, ven. torg ’kauppa, tori’

TUSKA – muinaisven. tъska, ven. toská ’ikävä, kaiho’

TUUMA – ven. dúma ’ajatus’

TYRMÄ – ven. tjurьmá ’vankila’

TÖKÖTTI – ven. djógotь ’tuohiterva’

URAKKA – ven. urók ’läksy, oppitunti, oppikappale’

VAPAA – ven. svobódnyj

VARPUNEN – muinaisven. vorobьjь, ven. vorobéj

VASTA – muinaisven.  hvostъ ’häntä’, ven. hvostátь ’vihtoa’

VELHO – muinaisven. vъlhvъ, ven. volhv

VERÄJÄ – ven. verejá ’portinpieli’

VIESTI – ven. vestь

VIHURI – ven.  víhrь

VIITTA – ven. svíta

VIRSU – ven. vérzni ’niinivirsu’

VORO – ven. vor ’varas’

VÄRTTINÄ – ven. veretenó

Runsaasti venäläisperäisiä sanoja varmaan löytyisi niistä murteista, joiden puhujat ovat aikanaan olleet säännöllisessä kanssakäymisessä venäläisten kanssa (esim. Kannaksella, Kainuussa). Helsingin vanhassa slangissa on Heikki Paunosen arvion mukaan ollut noin sata venäläistä lainasanaa.

 

Lähteenä on lisäksi käytetty teosta

Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1-3. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992-2000

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi