Vanhin merkintä sanasta 'sukupuoli' on löydetty Frand Ferdinand Ahlmanin v. 1865 julkaisemasta Ruotsalais-suomalaisesta sanakirjasta.

Henrik Florinus suomentaa latinan sanan sexus v. 1678 'miehen eli waimonpuoli' (sanakirjassa "Nomenclatura rerum brevissima latino-sveco-finnonica"), Frans Wilhelm Rothsten taas 'suku, puoli, kantapuoli (uroon tai naisen)' latinalais-suomalaisessa sanakirjassaan v. 1864.

Varmaankin voi sanoa, että sana 'seksi' on yleistynyt vasta 1960-luvulta alkaen 

Sana ei päässyt varsinaiseen Nykysuomen sanakirjaan, jonka aineisto oli pääosin koottu ennen vuotta 1940, mutta kylläkin sen v. 1961 julkaistuille täydennyssivuille.

Toisaalta aikaisemmin on käytetty - sivistys- ym. sanakirjojen ulkopuolellakin - sellaista käsitettä kuin 'sex-appeal' (ainakin Helsingin Sanomissa 1933). 

Adjektiivi 'seksuaalinen' on myös ollut tunnettu aikaisemmin ja löytyy Nykysuomen sanakirjastakin.

Koukkunen, Kalevi
Atomi ja missi : vierassanojen etymologinen sanakirja. - WSOY, 1990.