Mitä hyötyä Suomelle olisi NATOon liittymisestä?

Mitä hyötyä Suomelle olisi NATOon liittymisestä?

Mitä hyötyä Suomelle olisi NATOon liittymisestä? Paljonko jäsenyys maksaa ja paljonko uusittava maanpuolustuskalusto tulisi kustantamaan? Joutuisimmeko lähettämään miehiä vieraisiin sotiin, paljonko? Mitä väistämätöntä haittaa jäsenyydestä olisi?

Vastaus

Teoksessa ”Euroarmeija, Nato vai itsenäinen puolustus?” (Like, 2004) Pekka Martin tiivistää Natoon liittymisen perusteiksi Suomen saamat turvatakuut, päättäminen Naton asioista, joihin Suomi rauhankumppanina jo jossakin määrin osallistuu, puolustuksen uskottavuuden lisääntyminen, terrorismin vastaisen taistelun tehostuminen, ydinpelotteen saaminen ja yleinen Euroopan jakolinjojen katoaminen. Usein mainitaan myös etuna, että Suomi saisi aseita halvemmalla ja helpommin Naton jäsenenä. EU-maista myös suurin osa on Naton jäseniä, ja EU:n yhteistä puolustusta rakennetaan Nato huomioiden.

Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela käsittelevät Naton kustannuksia teoksessa ”Kysymyksiä ja vastauksia Natosta” (Suomen Atlantti-seura, 2007). Nato suosittelee jäsentensä käyttävän ainakin 2 % bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin, mutta todellisuudessa läheskään kaikki Nato-maat eivät käytä rahaa niin suurta osuutta. Naton toimintakuluista Honkanen ja Kuusela arvioivat Suomen maksettavaksi noin 20 miljoonaa euroa. Luultavasti Nato-jäsenyydestä aiheutuisi Suomelle jonkin verran lisää kuluja, joskin Suomi jo nyt pyrkii asehankinnoissaan Nato-yhteensopivuuteen.

Nato-maat ovat vapaita päättämään itse osallistumisestaan erilaisiin operaatioihin, ja yksikin maa voi veto-oikeudellaan estää itselleen epämieluisan päätöksen tekemisen. Nato-jäsenyys lisäisi kuitenkin painetta ottaa osaa sotilasliiton yhteisiin toimiin, kuten teoksessa ”51 hyvää syytä sanoa Natolle kiitos ei” (Like, 2003) huomautetaan. Naton turvatakuut edellyttävät, että yhtä Nato-maata vastaan hyökättäessä toisten maiden on velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta. Sitä kautta suomalaiset saattaisivat joutua konfliktiin, joka ei varsinaisesti Suomea koskettaisi.

Pekka Martin luettelee Natoon liittymisen haitoiksi edellä mainitun turvatakuiden antamisen muille, joutumisen Venäjää vastaan eräänlaiseksi ”lännen etuvartioksi”, mahdollisuuden joutua sotaan vastoin tahtoa turvatakuiden vuoksi, armeijan alistamisen ulkomaalaiseen komentoon, ulkomaalaisten tukikohtien ja sotilaiden sijoittamisen Suomeen ja kustannukset. Usein vastustusta perusteellaan myös Yhdysvaltojen vahvalla roolilla, sillä Nato samaistetaan monissa maissa Yhdysvaltoihin. Natoa on vastustettu myös sillä, että se on kylmän sodan jäänne eikä pysty vastaamaan uusiin haasteisiin. Natoa on syytetty myös YK:n vallan kaventamisesta. Venäjä on ilmaissut kielteisen suhtautumisen Suomen Nato-jäsenyyteen, joskin Venäjältä on myös todettu, että jäsenyys on Suomen oma asia. Luultavasti jonkinlaisen särön Nato-jäsenyys aiheuttaisi Venäjän-suhteisiin, vaikka se toisaalta voisi parantaa suhteita Yhdysvaltoihin.

Natosta on keskusteltu paljon, mutta on vaikea sanoa, missä määrin Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan esitetyt argumentit ovat uskottavia. Jos haluat tutustua aiheeseen laajemmin, suosittelen edellä mainittujen kolmen kirjan lisäksi Olli Kervosen teosta ”Nato ilman tunteilua” (Suomen Atlantti-seura, 2007) ja Tuomas Forsbergin teosta ”Nato-kirja” (Ajatus Kirjat, 2002). Osa kirjoista on selvästi Nato-myönteisiä, osa taas Nato-vastaisia. Samoille argumenteille annetaan erilainen tulkinta, joten kannattaa pohtia, kumpi tulkinta vaikuttaa uskottavammalta.

Kommentit (0)

Vastauksesi