Mistähän johtuu, että Suomessa/nordic olevien kirkkojen saarnastuolit ovat...

Mistähän johtuu, että Suomessa/nordic olevien kirkkojen saarnastuolit ovat...

Mistähän johtuu, että Suomessa/nordic olevien kirkkojen saarnastuolit ovat kirkkoon tullessa yleensa vasemmalla puolella?
Vanhat kivikirkot yleensä olleet katolisia..?
Syy?
Eikös kirkkojen pohjoispäädyilla ole jotakin...?
Olisi hienoa saada pintapuoltakin syvempi ajatus ja vastaus.
Kiitoksia!

4 vastausta

Vanhoissa kirkoissa saarnatuoli todellakin näyttää aina sijaitsevan seurakunnasta katsoen kirkon vasemmalla puolella. Saarnatuolissa pappi lukee evankeliumin ja pitää saarnan, niinpä kirkon vasenta puolta voidaan nimittää evankeliumipuoleksi. Myös oikealla puolella saattaa olla lukupulpetti, jonka äärellä maallikot voivat lukea Raamattua ja pitää epistolatunteja. Oikeaa puolta voidaankin kutsua epistolapuoleksi.
http://www.kencollins.com/glossary/architecture.htm

Syytä siihen, miksi saarnatuoli on vasemmalla puolella, en löytänyt. Yksi selitys saattaa olla puhtaasti käytännöllinen: saarnatuoli oli näin lähellä sakaristoa, joka oli kirkon pohjoispuolella.
Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen pohjakaava oli lähes aina itä-länsisuuntainen pitkänomainen suorakaide. Itäpääty oli kuoripääty. Sakaristo rakennettiin kirkon runkohuoneen pohjoispuolelle, mieluiten pohjoisseinän itäosaan kuorin kohdalle. Sakariston tehtävä oli palvella muiden toimitusten ohella messua: siellä pappi pukeutui liturgiseen asuunsa ja siellä säilytettiin alttariastiastoa sekä kirkon tärkeimpiä kirjoja mm. Raamattua.

Suomessa ei ole säilynyt yhtään osaa kalusteesta, jonka voisi tulkita olleen keskiaikainen saarnatuoli. Myöskään ei ole säilynyt lukupulpetteja tai niiden osia. Turun tuomiokirkon lukkarisäännöstä käy kuitenkin ilmi että lukupulpetteja (amboja) joka tapauksessa oli. Säännössä mainitaan nimi lestastol tai bokastol. Muutamissa muissa lähteissä mainitaan myös ambo ja asiayhteydestä selviää että kaikilla kolmella termillä (saarnatuoli, lukupulpetti, ambo) saatettiin tarkoittaa samaa esinettä. Keskiaikaisten kuvien perusteella voidaan päätellä että sen rakenne oli kulmikas ja se seisoi lattialla.
Yleensä saarnatuolit keskiajalla näyttävät seisseen välittömästi lattialla eivätkä korkean pilarin päässä, kuten myöhemmin.

Pitkäänhän vallitsi sellainen käsitys, ettei keskiajalla jumalanpalveluksissa pidetty saarnoja. Niinpä saarnatuolin olemusta ja sijaintia ei tutkimuksissa juurikaan mietitty. Sittemmin on kuitenkin selvinnyt että Ruotsin ja myös Suomen kirkoissa pidettiin viimeistään 1300-luvulla kansankielinen saarna ainakin suurina juhlapäivinä: esim. jouluna ja pääsiäisenä. 1400-luvun lopulla saarna pidettiin jo joka sunnuntai.

Lähde:
Hiekkanen, Markus: Suomen kivikirkot keskiajalla. Otava, 2003.

Joissakin keskiaikaisissa kirkoissa oli myös ”ulkoinen saarnatuoli”, josta kesäaikaan saarnattiin kirkonmäelle kerääntyneelle kirkkokansalle. Sieltä saatettiin myös esittää viranomaisjulistuksisa ja tiedotuksia. Tällainen ulkoinen saarnatuoli oli esim. Vanajan kirkossa.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Vanajan_kirkko

Uskonpuhdistuksen myötä saarnatuolin asema kirkoissa korostui. Uuden ehtoollisopin mukaan alttarin merkitys ja muoto muuttuivat. Saarnatuolista julistettiin ja tulkittiin Jumalan sanaa, joten siitä tuli yhä tärkeämpi kirkkoarkkitehtoninen elementti.

http://www.teologia.fi/tutkimus/uskonto-ilmiona/569-reformoitua-arkkiteh...

Kristinusko tuli Suomeen keskiajalla ja oli tuolloin katolista. Vanhat kivikirkot rakennettiin näin ollen katolisen kirkon tarpeisiin. Kun uskonpuhdistus tuli Ruotsi-Suomeen 1500-luvulla, vanhat katoliset kirkot muutettiin luterilaisiksi. Arkkitehtuuri säilyi ennallaan, mutta pyhäinkuvia poistettiin runsain määrin. Samoin kalkittiin peittoon kirkkojen seinämaalauksia, joita pidettiin epäesteettisinä ja kömpelöinä. Eniten tätä tehtiin 1700-luvulla, mutta myös vielä niinkin myöhään kuin 1800-luvulla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikonoklasmi#Ikonoklasmi_Suomessa

Kommentit (0)
19.03.201713:00
4887
60

Poikkeuksia säännöstä löytyy.

- Ruotsalainen Olaus Petrin kirkko Helsingissä. Saarnastuoli on seurakunnasta katsoen oikealla ja kirkko on myös toisinpäin ilmansuuntiin nähden kuin tavallisesti eli kuoripääty on lännessä. Tontti on rinteessä ja siksi sisäänkäynti on ollut helpompi tehdä itäpuolelle. Saarnastuolin sijainnille en löytänyt selitystä.

- Esimerkkinä Saksasta olkoon Neuenwalden luostarikirkko 1200-luvulta.

- Savitaipaleen kirkko: saarnastuolin sijoitteluun liittyy tarina siitä, miten urut oli ajateltu alkujaan sijoitettavaksi.

- Huittisten kirkko: saarnastuolin sijainti selittyy kirkon laajennuksella, jossa alttari siirrettiin pohjoiseen sakaraan.

Nämä ovat kuitenkin nimenomaan poikkeuksia, joita selitellään. Kirkot edustavat monessa suhteessa konservatiivisuutta ja perinteiden vaalimista. Siksi kirkon eri osien sijoittelun suhteille riittää perusteluksi se, että näin on ollut tapana.

 

Kommentit (0)
19.03.201721:10
10672
33

Tässä eräs tulkintalinja:

Riitta Konttisen ja Liisa Laajoen Taidesanakirjan mukaan saarnatuolin lähtökohtana voidaan pitää varhaiskristillisten kirkkojen kathedraa (< lat. cathedra) eli alttarin taakse sijoitettu piispan istuinta sekä evankeliumeja ja epistolatekstejä luettaessa käytettyä pulpettia eli amboa. Kirkon kuoriaitauksen pohjoispäädyssä olevasta (siis seurakunnasta katsoen vasemmanpuoleisesta) ambosta luettiin evankeliumi ja eteläpäädyssä olevasta (eli oikeanpuoleisesta) epistola. - Oma päätelmäni on, että näistä kahdesta vasemmanpuoleinen, siis evankeliumipuoli kuten jo kirjaston vastauksessa todettiin, koettiin kirkon varsinaisen tehtävän, sananjulistuksen, kannalta arvokkaammaksi. Tämä näkyi sitten perinteenä, jonka mukaan saarnatuolin paikka oli seurakunnasta katsoen vasemmalla.

Myös alussa mainitsemani piispan istuimen paikka katedraaleissa oli Wikipedian mukaan yleensä seurakunnasta katsoen vasemmalla, evankeliumipuolella. Piispathan on aina mielletty apostolinviran jatkajiksi, ja sama evankeliumin julistaminen on tietenkin myös tavallisen papiston päätehtävä.

Kuten kirjaston vastauksessa jo todettiin, myös käytännön kannalta saarnatuolin mielekkäin paikka oli lähellä pohjoissivun sakaristoa. Sakariston tehtävänähän oli jo katolisena aikana palvella messua ja muita toimituksia olemalla pyhien astioiden, kirjojen ja muiden kalleuksien säilytyspaikka. Siellä pappi vaihtoi rukousten saattamana vaatteensa seremonialliseen asuun. - Voidaankin arvailla, valikoituiko sakariston paikaksi yleensä aina itä-länti-suuntaisten kirkkojen pohjoissivu juuri siksi, että se oli "evankeliumipuoli" siihen liittyvine edellä mainittuine funktioineen.

 

Kommentit (0)
17.03.201721:54
155
29

On myös psykovisuaalisesti edullista sijoittaa saarnatuoli tai yleensä tärkeät asiat mieluummin vasemmalle puolen, koska ihminen kiinnittää jostakin syystä (aivojen rakenne?) huomionsa helpommin siihen suuntaan.  Uskontunnustuksessakin Jeesus " istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella" eli katsojasta vasemmalla. 

Kommentit (1)
Eräässä testissä on kaksi viivapiirroskuvaa kasvoista, joissa toinen puoli suusta hymy... Eräässä testissä on kaksi viivapiirroskuvaa kasvoista, joissa toinen puoli suusta hymyilee ja toinen murjottaa. Kun kuvaa katsoo kasvojen keskelle, koettu ilme määräytyy useimmilla vasemman puolen mukaan. Näkökentän vasen puoli käsitellään oikeassa aivopuoliskossa. Korvien hermotus menee myös ristiin: vasemman korvan aistimukset käsitellään oikeassa aivopuoliskossa ja päinvastoin. Näyttää siis siltä, että keskilinjan vasemman puolen kohteet hahmotetaan enemmän merkitsevinä kokonaisuuksina ja oikea puoli erillisinä yksityiskohtina. Jos sama pätee kuulohavaintoihin, vasemmalta tuleva ääni hahmottuu paremmin kokonaisina merkityksinä ja oikealta tuleva enemmän irtonaisina sanoina. Tämä tarkastelu ei ollut erityisen tieteellistä kuitenkaan. Ehkä joku muu täällä tuntee asian paremmin.
19.3.2017 13:30 Reijo Jaakkola 4887

Vastauksesi