Mistä vuoden 1867 luonnottomat sääolot johtuivat?

Mistä vuoden 1867 luonnottomat sääolot johtuivat?

Kuluva poikkeuksellisen kylmä maaliskuu tuo etäisesti mieleen historiankirjojen vuotta 1867 koskevat kuvaukset (eräs esi-isäni syntyi tuolloin). Ennusmerkit keväällä 1867 olivat uhkaavat: talvi jatkui jatkumistaan, ja toukokuun lopulla alkoi näyttää siltä, ettei kesää sinä vuonna tulisi ensinkään, Jäät Etelä-Suomen järvistä lähtivät vasta kesäkuussa, lunta oli yleisesti maassa, ja vasta vähän ennen juhannusta puihin tuli lehti. Seurauksena tunnetusti oli Suomen perinteisen maatalousyhteiskunnan  viimeinen nälkäkatastrofi.

Pystytäänkö nykytietämyksen valossa selittämään, mistä vuoden 1867 luonnottomat sääolot johtuivat?

2 vastausta

Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittain Ilmastokatsaus-lehteä. Sen voi tilata kotiinsa, mutta vanhempia numeroita alkaen vuodesta 2001 voi tutkia myös verkkoarkistosta. Numerossa toukokuu/2002 on Kimmo Ruosteenojan artikkeli nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa. Kuten kysyjä toteaakin, kevät oli poikkeuksellisen kylmä ja myöhäinen. Toukokuun keskilämpötila oli Etelä-Suomessa jopa 6 astetta tavanomaista alhaisempi ja kylmä säätyyppi jatkui pitkälle kesäkuulle.

Kylmyys kiusasi pohjoisen pallonpuoliskon manneralueilla vain lähinnä Euroopan koillisosaa, muualla keskilämpö ei ollut epätavallisen alhainen. Ilmanpainehavaintojen pohjalta on pystytty selvittämään touko- ja kesäkuun aikana vallinnut ilmanpaineen jakauma. Toukokuussa Pohjois-Euroopassa vallitsi kylmä pohjoisenpuoleinen ilmavirtaus, jota piti yllä korkeapaine Norjan merellä ja matalapaine Pohjois-Venäjällä. Vielä kylmemmäksi kevään teki se, että Skandinavian pohjoispuolisilla merialueilla jään reuna oli vuosina 1866-67 epätavallisen etelässä. Näin oli ollut joskus ennenkin, mutta nyt laaja jääpeite ja pitkään vallinnut pohjoinen ilmavirtaus sattuivat samanaikaisesti. Kesäkuun 20. päivän tienoilla sää lämpeni kun idästä virtasi lämmintä ilmaa Pohjois-Eurooppaan. Jakso kesti viikon verran ja kesä jatkui vaihtelevana ja jonkin verran keskimääräistä viileämpänä. Aivan syyskuun alussa tuli ankara halla ja katkaisi viljan kasvun. Koko tekstin voi lukea lähdelinkistä. Se perustuu Juha Jantusen ja Kimmo Ruosteenojan englanninkieliseen artikkeliin (Geophysica vol. 36, Nos 1-2, 2000). 

Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella on myös valmistunut pro gradu -tutkielma aiheesta vuonna 2005.

Koskinen, Tarmo: Nälkävuoden 1867 sää ja sen vertailu myöhempien vuosien olosuhteisiin. 122s., luonnonmaantiede

 

Kommentit (0)
15.04.201315:49
13367
71

Kiitos hyvistä lähteistä ja linkeistä.  Ent. ylimeteorologi,  FT  Reijo Solantie tiivistää mainitun englanninkielisen tutkimuksen ydintuloksen tähän tapaan:

"Ilmastotutkijoista Jantunen & Ruosteenoja analysoivat perusteellisesti  runsaslumista talvea 1867 seuranneen ainutlaatuisen kylmän toukokuun säitä ja sen syitä. Pääsyy oli harvinaisen pitkään jatkunut koillisvirtaus Karan mereltä ja sen takaisilta arktisilta jäiltä, jotka lisäksi sattuivat olemaan tavallista laajempia ja vahvempia."

(Karanmeri on Pohjoisen jäämeren sivumeri, joka sijaitsee Uralvuoriston pohjoispuolella, Novaja Zemljasta itään.)

Kommentit (0)

Vastauksesi