Mistä tulevat sanan 'vieras' kaksi eri merkitystä ?

Mistä tulevat sanan 'vieras' kaksi eri merkitystä ?

vieras = outo, tuntematon vieras = ihminen, usein tuttu, joka tulee vierailulle kotiisi, kutsuvieras. vieras tulisi alkujaan sanasta 'veras' eli vieri, vierellä, lähellä ?

5 vastausta

Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle vieras pitkähkön selityksen, mutta sanan etymologian kaksi eri merkitystä ei selviä. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

Kielitoimiston neuvontapuhelin vastaa suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. http://www.kotus.fi/kielenhuolto/kielitoimisto/neuvontapuhelin

Kannattaa tutustua myös Kielikello -lehden hakuun.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=16

Kommentit (0)
21.03.201515:31
5890
86

Arvaukseni on, että tämä on tätä suomalaista metsäläisyyttä.  Vieras on outo ja erilainen, tulee uhkana, otetaan varmuuden vuoksi paranoidinen positio.  Muissa kielissä tämä vastaava on "guest" yms., kävijä, matkaaja, kestittävä.  Ei uhkaa, vaan kävijälle, yöstä tulijalle, annetaan tuoppi olutta, leipää, silavaa ja paikka kallistaa päänsä.  Ja saattaa se guest olla se naapurin isäntäkin, jolle tarjotaan jotakin syötävää ja juotavaa.  Ja se on sitten sellainen tuttu vieras kestittävä.

Kommentit (1)
Tuli vielä mieleen yksi suomen kielen idiomaattinen kummallisuus: Suomeksi tarkoittaa sam... Tuli vielä mieleen yksi suomen kielen idiomaattinen kummallisuus: Suomeksi tarkoittaa samaa "Älä muuta sano." ja ""Sanopa muuta.". Kyllä tuossa on kotoutettavilla ihmetteleminen.
21.3.2015 19:43 Eetu Etukeno 5890
28.03.201511:26
12628
45

Kirjastonhoitaja ei löytänyt Kielitoimiston sanakirjasta sanan etymologiaa. Ei ihme: teoksen esittelyn mukaan sen tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanavarat sekä esittää ohjeita ja suosituksia sanojen kirjoitusasusta, ääntämisestä, taivutuksesta ja käytöstä.
Sanojen etymologiaa ja sanontojen alkuperää käsitteleviä teoksia on runsaasti Helmet-kirjastojen hyllyissä, ei niinkään internetissä.

Eetu arvelee vieras-sanan kahtalaisen merkityksen olevan suomalaista metsäläisyyttä. Jos näin on, niin metsäläisyys on osattu länsinaapurissakin. Useissa ruotsin- eli riikinruotsalaisissa sanakirjoissa esitellään främmande-sanan kahtalainen käyttöalue. Esimerkiksi näin:
1) ny och fortfarande obekant; som inte hör hemma här; utländsk;
2) en person som inte har sitt hem på ett visst ställe utan kommit dit tillfälligt som besökande 
(= gäst): "Vi har främmande i kväll", "Vi får främmande"
Vuosia sitten tuli opituksi sanan käyttö Ruotsissa, kun vierailupaikan (tuttu) emäntä esitteli minut naapurilleen: "Vi har främmande från Finland."
Lueteltujen lähteiden främmande-artikkeleissa voi tuskin arvella olevan finlandismeja, käännöslainoja suomesta.

"Måtte nu Anton hinna få upp flaggan, för vårat främmande är här när som helst." (Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga. 1963)
"Främmanden kan komma i vad stund som helst."  (Selma Lagerlöf: Troll och människor. 1921)
"Niklas får julfrämmande" (Vilhelm Moberg 1933)
"Pippis julfrämmande" (Astrid Lindgrenin kertomus sarjakuvajulkaisussa Klumpe Dumpe, albumi "Pippi ordnar allt och andra serier" v. 1958. Kirjailija ja kuvittaja muokkasivat Peppi-tarinoita myös sarjakuviksi.)

 

 

Kommentit (0)
22.03.201511:46
4460
40

Heitänpä minäkin oman arvioni tähän. Sanoisin, että kyläilemään tulijan vieras-nimitys pohjautuu siihen, että henkilö ei ole talon omaa väkeä vaan vieras juuri tässä talossa. Ei välttämättä suoranaisesti syy-yhteyttä siihen, että merkitys tarkoittaa myös outoa tai tuntematonta. 

Kommentit (0)
28.03.201511:27
12628
39

Saksassakin näyttää vieras-sanalla olevan kahtalainen merkitys:

der Fremde
1) muukalainen, ulkomaalainen
2) vieras, tuntematon
3) vieras, kävijä
"Es sind Fremde angekommen" on saapunut vieraita

die Fremdenstube
vierashuone

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi