Mistä tulee pääsiäisviikon eri päivien nimet?

Mistä tulee pääsiäisviikon eri päivien nimet?

4 vastausta

Pääsiäisviikon päivien nimet ovat palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä. Kirkko käyttää maanantaista, tiistaista, keskiviikosta ja lauantaista nimityksiä hiljaisen viikon maanantai jne. Kansa on siis näille hiljaisen viikon päiville muodostanut omat kutsumanimet, jotka hieman vaihtelevat eri puolilla.

Pääsiäinen on johdos verbistä päästä. Pääsiäinen on merkinnyt paaston ajan päättymistä eli paastosta pääsemistä.

Pääsiäisviikolla itselläänkin on useampi nimi. Puhutaan hiljaisesta viikosta ja piinaviikosta. Myös tymintäviikko on mainittu (ruots. dymmelvecka). Hiljainen viikko oli hiljainen, koska katolisena aikana muutoin ahkerasti käytössä olleet kirkonkellot eivät soineet, vaan niiden kielet sidottiin kiinni. Paastonajan loppu oli muutenkin hiljaista aikaa.

Kansan suussa viikon päiville on omia nimityksiä, jotka vaihtelevat murrealueittain. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kertoo, että nimitykset perustuvat alkusointujen käyttöön (alkusointufraseologiaa). Pääsiäisviikon maanantaita on nimitetty malka-, malko-, makka-, matti- tai makumaanantaiksi ja jossain päin myös maitomaanantaiksi. (Eli samaan tyyliin kuin putipuhdas, vitivalkoinen jne.) Suomen kirjallisuuden seuran sivuille on poimittu listoja näistä pääsiäisajan päivien nimityksistä.

Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisviikon. Nimitys tulee Raamatun kertomuksesta, jossa Jeesus ratsasti Jerusalemiin. Tielle laskettiin palmunlehtiä ja vaatteita. Jo varhainen kristillinen kirkko kokoontuessaan Öljymäelle kuljetti kulkueissaan palmunlehtiä. Näillä meikäläisillä pohjoisilla seuduilla palmut on korvattu pajuilla.

Malkamaanantain aiheena on kärsivä Kristus. Syytöntä syytetään kuten raamatussa: nähdä rikka toisen silmässä, mutta ei malkaa omassa. Tämä on eräs selitys sanan malka käytölle. Ruokolahdella taltioitu muistelu kertoo, kun Jeesusta malkattiin eli puhuteltiin pisteliäästi.

Tikkutiistaina vuoltiin sytykkeitä. Tuona päivänä vuollut sytykkeet olivat erityisen hyvällä onnella varustettuja.

Kellokeskiviikkona laitettiin kellot karjan kaulaan.

Kiirastorstaina kirkoissa vietetään messua ja muistetaan ehtoollisen asettamista. Päivään liittyy myös puhdistuminen, sillä tuona päivänä Jeesus myös pesi opetuslastensa jalat. Kiirastorstai on ripittäytymisen päivä. Kiira tulee ruotsin kielen sanasta skära, puhdistaa. Kansankertomuksissa kiira oli pihapiirissä vaikuttava paha olento, joka karkotettiin pois. Karkotus onnistui kiertämällä talo ja pellot kelkassa kolisevan romun ja savuavan terva-astian kanssa.

Tämä näkyy vieläkin perinteenä polttaa pääsiäiskokkoja. Pohjanmaalla nämä kokot roihuavat kylläkin hiljaisen viikon lauantaina.

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ´Pitkää´ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Pitkäperjantaina muistellaan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. (Myös hyvä perjantai, suuri perjantai).

Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.

Sunnuntai ja maanantai ovat sitten pääsiäispäiviä. Selkeästi roomalaisilla numeroilla merkityt I:n ja II:n.

Sunnuntaille on vielä kaivettu lisänimi sukkasunnuntai. Sukkasunnuntai on istutettu kuitenkin joko pääsiäisviikon alkuun tai loppuun. Sukkasunnuntai voi tarkoittaa sitä, että ollaan hiljaa, sukkasillaan. Tai pääsiäissunnuntain riehakasta ilonpitoa, jolloin sukatkin lentää pois.

Koko pääsiäisviikkoa eli hiljaista viikkoa säätelivät monet uskomukset ja tavat. Silloin ei esimerkiksi saa rymytä tai tehdä liian raskaita töitä. Laskiaisesta alkanut paaston aika huipentuu hiljaiseen viikkoon. Uskottiin myös, että pääsiäisviikolla tehdyt taiat vaikuttivat paremmin kuin muina aikoina tehdyt. Myös pääsiäisen jälkeinen viikko oli syytä elää ihmisiksi. Siivous ja kehräys oli rajoitettua ja riitely kiellettyä.

Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Otava.1978
Häkkinen, Kaisa: Suomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004
Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat. Kirjapaja. 2000.

http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/paasiainen/kausi.htm
http://www.kotus.fi/aineistot/murre/tiesitkotaman/laskiainenpaasiainen.s...

Kommentit (1)
Eikös pääsiäisen nimi sentään tule Egyptin orjuudesta pääsemisestä. Sitähän vie... Eikös pääsiäisen nimi sentään tule Egyptin orjuudesta pääsemisestä. Sitähän vietettiin jo Kristuksen ristiinnaulitsemisen viikonloppuna.
13.4.2017 07:23 Henry Görnemann 0
10.12.201618:34
13148
141

Englannissa ainakin pitkäperjantai on Good Friday.

Kommentit (0)
31.03.201514:57
13575
134

Aivan oikein, kirkollisessa kalenterissa pääsiäisviikolla tarkoitetaan pääsiäispäivänä alkavaa viikkoa. Yleiskielessä sillä on kuitenkin kauan tarkoitettu pääsiäistä edeltävää viikkoa. Tämä käy ilmi sekä Nykysuomen sanakirjan (1950-luku) että Suomen kielen perussanakirjan (1990-luku) sananselityksistä. Vasta Kielitoimiston sanakirjassa (2006, päivitettynä verkkoversiossa 2014) on otettu mukaan sanan pääsiäisviikko toisena merkityksenä "kirkkovuoden osana: pääsiäisen jälkeinen viikko". Siinäkin mainitaan ensin sama selitys kuin vanhemmissa teoksissa: "pääsiäistä edeltävä viikko, hiljainen viikko, piina-, kärsimysviikko".

Kalenteriviikko alkaa Suomessa nykyään maanantaista, mutta kirkollinen viikko sunnuntaista tai tarkasti ottaen lauantai-illasta. Myös kirkkovuosi vaihtuu eri ajankohtana kuin kalenterivuosi.  

Kommentit (0)
31.03.201501:53
107
105

Palmusunnustaista alkava viikko kirkkovuodessa ei ole pääsiäisviikko vaan sitä sanotaan hiljaiseksi viikoksi,  piinaviikoksi tai kärsimysviikoksi sekä tymintäviikoksi. Ortodoksit sanovat sitä Suureksi viikoksi tai Pyhäksi viikoksi. Pääsiäisviikko alkaa ensimmäisestä pääsiäispäivästä, pääsiäissunnuntaista eli pääsiäistä seuraava viikko. Vasta pääsiäisenä päästään paastosta ja pääsiäisen ylösnousemusjuhla alkaa. Hiljaisella viikolla huipentuu paasto ja pääsiäiseen valmistautuminen ja siksi sen päivillä on erityinen merkitys ja niille on annettu omia nimityksiä.

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi