Mistä tulee päähineen nimi suikka, ja mistä itse suikka on kotoisin?

Mistä tulee päähineen nimi suikka, ja mistä itse suikka on kotoisin?

Mistä tulee päähineen nimi suikka, ja mistä itse suikka on kotoisin? Hmm, sana päähine, mistähän se tulee...

Vastaus

”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) liittää sanan ”suikka” yhteen adjektiivin ”suikea” (’pitkulainen, soikea, suippo’) kanssa. Näin ollen vaikuttaisi siltä, että hatun pitkulainen, venemäinen muoto on motivoinut kutsumaan lakkia adjektiivista johdetulla nimellä. Toinen kyseistä hattua tarkoittavan sanan muoto on ”suikale”. Kyseessä lienee omaperäinen sana, sillä ainakaan sille ei ole löydetty vastineita muista kielistä. Tarkempaa esiintymisaluetta sanalle ei anneta, mutta noita sanoja esiintyy niin itä- kuin länsimurteissakin.

”Päähine”-sanan taustasta antaa joitakin tietoja ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa 3; Suomalais-ugrilainen Seura, 1962). Sen mukaan ”päähine” on merkinnyt Hämeessä, Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Peräpohjolassa etenkin huivia mutta väljemmin muutakin ”pään katetta”. Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa ”päähine” on viitannut myös erityisesti hevosen päähineeseen eli riimuun. Ilmeisesti samaan sanakimppuun kuuluu myös ”päähinen”, jonka merkitys on ’päässä oleva, päähän kuuluva’ (esimerkiksi sormenpäähinen ’sormustin’).

Noiden sanojen kantasanana on luonnollisesti ”pää”, joka on erittäin suurella varmuudella omaperäinen, koska sille löytyy vastineita koko uralilaisesta kielikunnasta. ”Pää” on ollut suomen kirjakielessäkin käytössä jo Agricolan ajoista alkaen. Se on siis omaperäinen sana, josta aivan ilmeisesti johtimella ”-hine(n)” on johdettu päähän kuuluvan esineen merkitys, joka nykyään lienee aika pitkälti vakiintunut viittaamaan nimenomaan ihmisen päässä pitämään vaatekappaleeseen. Lauri Hakulisen ”Suomen kielen rakenne ja kehitys” -teoksen (4., korjattu ja lisätty painos; Otava, 1979) mukaan tuo johdin on peräisin ainakin kantasuomen ajoilta ja lienee merkinnyt alun perin ’siinä olevaa, siihen kuuluvaa’. Samalla johtimella on muodostettu esimerkiksi ”hirtehinen” (’hirteen kuuluva’, so. sen verran paha, että joutaisi joutua hirteen).

Kommentit (0)

Vastauksesi