Mistä on saanut alkunsa tämä kellojen siirtämisen kesä-ja talviaikaan ja kenen...

Mistä on saanut alkunsa tämä kellojen siirtämisen kesä-ja talviaikaan ja kenen...

Mistä on saanut alkunsa tämä kellojen siirtämisen kesä-ja talviaikaan ja kenen keksintöä se on? Miksi kelloja siirretään? On kaiketi siinä joku järkiselitys. Onko tämä siirtämishomma maailmanlaajuista vaiko tapahtuu vain Euroopassa.? Kyselyterveisin Kirsti

Vastaus

Viime viikonloppunahan siirrettiin taas kellon viisareita, ja monissa kodeissa varmasti pähkäiltiin että mihinkäs suuntaan sitä kelloa pitikään siirtää. Pari muistisääntöä auttaa tässä asiassa: esimerkiksi tällainen kuin "Kelloja käännetään aina kohti kesää", tai "Kesä edessä, talvi takana."

Kesäaika tarkoittaa siis sitä, että keväällä kellojen osoittimia siirretään tunnilla eteenpäin ja syksyllä taas tunnilla taaksepäin. Kesäaikana kelloja pidetään siis tunnin edellä normaaliajasta eli ns. talviajasta.

Perusteluna tälle "kansalaisvelvollisuudelle" on se, että ihmisen valvomisrytmi on keinovalon myötä joutunut eri tahtiin kuin auringon kulku. Kesällä nukutaan aamuisin pitkään, vaikka aurinko on jo noussut, ja iltaisin valvotaan sitten lamppujen valossa. Tällä tunnin siirrolla saadaan ihmisen valveillaoloaika sovitetuksi keskemmälle
vuorokauden valoisaa aikaa. Näin säästetään mm. energiaa kun ei tarvita niin paljon
keinovaloa, ihmiset ovat terveempiä kun he saavat enemmän aurinkoa, liikenneonnettomuudet vähenevät kun ei tarvitse ajaa niin paljon pimeässä jne.

Selkeitä perusteluja kesäaikaan siirtymisestä siis löytyy, mutta sitä vastaan on myös monia hyviä argumentteja. Ihmisten biologiset kellot voivat mennä sekaisin pitkäksikin aikaa, mikä taas aiheuttaa väsymystä ja työvireyden laskua. Lisäksi kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa muun muassa maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, kun taas ympäröivä yhteiskunta siirtää elämänrytmiään.

Energiahyödyistäkään ei olla enää yksimielisiä - työajat ovat nykyään monesti liukuvia, joten saavutettu energiahyöty käynee jatkuvasti pienemmäksi. Lisäksi kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monenlaisia suunnittelu- ja ylityökustannuksia, kun kellojen siirtelyn takia täytyy tehdä runsaasti erikoisjärjestelyjä esimerkiksi kansainvälisessä tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä.

Varsinkin Suomessa kesäaika energiansäästökeinona on melko kyseenalainen. Sen hyödyt rajoittuvat lähinnä kevääseen ja syksyyn, koska Suomen kesä on muutoinkin varsin valoisa. Tärkein syy kesäajan käyttöön Suomessa onkin pysyminen samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa.

Mistä tapa on saanut alkunsa? Kuka sen on keksinyt?
Kesäajan isänä pidetään englantilaista William Willetiä. Hän kirjoitti vuonna 1907 aiheesta kirjan Waste of Daylight, eli suomeksi "Päivänvalon tuhlaus", ja yritti useaan otteeseen saada Iso-Britannian parlamentissa läpi ehdotusta kesäaikaan siirtymiseksi. Herra Willetin lobbaus ei kuitenkaan tuottanut heti tulosta - vasta ensimmäisen maailmansodan tuoma polttoainepula sai päättäjät taipumaan Willetin ehdotuksiin. Saksalaiset olivat kuitenkin ensimmäisiä jotka ottivat kesäajan käyttöönsä, ja englantilaiset tulivat heti perässä, vuonna 1916 - vuosi Willetin kuoleman jälkeen.

Toisen maailmansodan myötä tuli uusi polttoainepula, ja kesäajan käyttö yleistyi jonkin verran lisää. Suomessakin kokeiltiin kesäaikaa vuonna 1942, mutta kokemuksia ei pidetty erityisen myönteisinä eikä käytäntöä jatkettu.

1970-luvun energiakriisit vaikuttivat siihen, että vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön, muutamia poikkeuksia, kuten Suomea, lukuun ottamatta. Suomalaiset joutuivat kuitenkin jo seuraavana vuonna eli vuonna 1981 totuttelemaan kellonajan siirtelyyn, lähes viimeisenä maana Euroopassa. Syynä tähän oli se, että Suomen liikenneyhteydet ja muu yhteydenpito muualle Eurooppaan olisi käynyt liian hankalaksi, jos aikaero muihin maihin olisi kesällä ollut erilainen kuin talvella.

Siirretäänkö kelloja muuallakin kuin Euroopassa?
Kesäaika on yleisimmin käytössä leudoilla ilmastoalueilla, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Eli pohjoisella pallonpuoliskolla kesäaika on melko yleisesti käytössä, etelässä kelloja ei juurikaan siirrellä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa.

Suomestakin löytyi aikoinaan tällaisia oman tien kulkijoita. Kaksi kuntaa nimittäin kieltäytyi käyttämästä kesäaikaa vuoden 1942 kokeilussa. Saimme selville että toinen kunnista oli Orimattila, mutta toinen kunta jäi meille epäselväksi.

Tuohon aikaan, vuonna 1942, radiokuuluttaja siis saattoi kertoa aikamerkin suurin piirtein seuraavaan tapaan: "Kello on kaksitoista, paitsi Orimattilan kunnassa se on yksi iltapäivällä".

Lähteitä ja lisätietoa:
Oja, Heikki: Aikakirja. Otava 1999.
Kesäajasta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4aika
Englanniksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Daylight_saving_time

Kommentit (0)

Vastauksesi