Mistä löytyisi tietoa Inarinjärvessä joskus oletettavasti asustaneista...

Mistä löytyisi tietoa Inarinjärvessä joskus oletettavasti asustaneista...

Mistä löytyisi tietoa Inarinjärvessä joskus oletettavasti asustaneista hylkeistä?
- Milloin on havaittu viimeksi eläväinen?
- Millaisia eläin kantoja on ollut?
- Onko pyyntiperinteestä havaintoja?
Inarinjärven lähistöllä on Nuárjuluohta - Hyljelahti.
En usko että se on saksalaisten keksintöä vaikka wolkkarin ovatkin keksineet.

Vastaus

Igs-toimitus otti kiintoisan kysymyksesi tiimoilta yhteyttä asiantuntevampiin tahoihin.

Inarin luonnonystävät ry:n puheenjohtaja Vesa Luhta ja ja saamenkielistä nimistöä tutkinut inarinsaamelainen Ilmari Mattus ovat sitä mieltä, että Inarinjärvessä on hyvin todennäköisesti ollut harmaahylkeitä silloin kun järvi on kuroutunut erilleen Jäämerestä. Vesa Luhta arveli että hylkeet ovat todennäköisimmin kuolleet sukupuuttoon jotakuinkin saman tien, koska Inarinjärvi jäätyy talvella. Tämä olisi tapahtunut viimeistään noin 8000-9000 vuotta sitten. Silloin kun Inarinjärvi on ollut vielä Jäämeren lahtena, hylkeet ovat päässeet avoveteen talvehtimaan, sillä sulaa vettä on aina jostakin löytynyt.

Ilmari Mattuksen mukaan pyyntiperinteestä ei ole tietoa, sillä perimätietoa ei noin kaukaiselta ajalta ole säilynyt. Myös Saamelaismuseon amanuenssi, Áile Aikio, toteaa että hylkeiden pyyntiperinteestä Inarissa ei ole löytynyt mitään viitteitä. T.I. Itkosen teoksessa Suomen lappalaiset, tosin mainitaan hylje muutaman kerran, mutta viitteet ovat Aikion mukaan melko ylimalkaisia, eikä niistä aina ilmene viittaako Itkonen meripyyntiin. Itkonen mainitsee kirjassaan, että hyljettä pyydetään verkolla ja pyssyllä, mutta myös nuijimalla lisääntymisaikaan, sekä Tenojoella myös ansalangoilla. Itkonen mainitsee Petsamon rannan hylkeiden merkittävimmäksi pyyntialueeksi. Itkonen viittaa edelleen Fellmaniin, joka kertoo utsjokelaisten ampuvan niitä merestä ja joista, mutta myös Inarin saamelaisten toisinaan pyytäneen hylkeitä merellä.

Nuárjuluohta – Hyljelahti on lahti joka sijaitsee Muddusjärvessä. Muddusjärvi on lähellä Inarinjärveä, mutta siinä ei tiettävästi ole ollut koskaan hylkeitä. Ilmari Mattuksen mukaan tällä hetkellä kartoissa esiintyvä nimi on suoraan suomennettuna käännetty oikein Hyljelahdeksi. Spekulaatioita voidaan esittää, onko inarinsaamenkielinen nimi oikea. Mahdollista on, että nimi onkin ollut alun perin Njuáruiluohta. ’Njuárui’ merkitsee vesisammalta ja ’nuárju’ tarkoittaa hyljettä.

Kirsi Ukkonen, Ylä-Lapin luontokeskuksen, Siidan, hoitaja, kertoo kuulleensa seuraavanlaisen tarinan Hyljelahden nimen synnystä, myös Ilmari Mattus kertoo kuulleensa saman tarinan: ”Inarilaiset ovat käyneet jäämerellä kauppaa ja kauppatavaroiden joukossa on ollut muun muassa hylkeitä. Joku hylkeen, kenties kokonaisena ruhona, ostanut, on kuljettanut sen ahkiossaan kotiin, mutta pudottanutkin sen kyydistä Hyljelahdessa. Tästä syntyisi nimi Hyljelahti. Tämäkin on siis vain yksi tarina ja jää arvailujen varaan, onko siinä mitään toden perää. ”

Igs-toimitus kiittää avusta ja tiedoista Ylä-Lapin luontokeskuksen (http://www.samimuseum.fi/ ) hoitajaa Kirsi Ukkosta, Saamelaismuseon (http://www.samimuseum.fi/) amanuenssia Áile Aikiota, Inarin luonnonystävät ry:n puheenjohtajaa Vesa Luhtaa, sekä tutkija Ilmari Mattusta.

Kirjalliset lähteet:

Itkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945 (osat I ja II)

Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/

Kommentit (0)

Vastauksesi