Mistä löytäisin tietoa Suomessa sodan aikana Saksan armeijan mukana olleista...

Mistä löytäisin tietoa Suomessa sodan aikana Saksan armeijan mukana olleista...

Mistä löytäisin tietoa Suomessa sodan aikana Saksan armeijan mukana olleista itävaltalaisista sotilaista ja heidän myöhemmistä vaiheistaan?

2 vastausta

Toisen maailmansodan aikaisten asioiden selvittäminen voi joskus olla mutkikasta. Joitakin lähtöpisteitä voimme tarjota. Miltä kannalta tietoa itävaltalaisista haetaan? Aivan yleiskatsauksena voisi olla vaikkapa kirja
- Hitlerin sota pohjoisessa : Saksan sotatoimet Norjassa, Suomessa ja Neuvostoliitossa 1940-1945. Chris Mann. (Gummerus 2003).

Suomalaista tuotantoa on enemmänkin, mm.
- Aseveljet: saksalais-suomalainen aseveljeys 1942-1944. Toim. Roope Alftan. (WSOY 2005)
- Jokisipilä, Markku: Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin-sopimus (SKS 2004)
- Jokisipilä, Markku: "Hitlerin avulla idän barbaareja vastaan": tulkintoja suomalais-saksalaisesta aseveljeydestä (Turun yliopisto 1998).

Kirjojen saatavuuden kirjastoista voi tarkistaa rekisteristämme, http://www.helmet.fi/

Netistä löytyy myös monenlaista tietoa. Saksan armeijan sotahistoriaa käsittelevä keskustelupalsta (saksaksi) löytyy osoitteesta http://www.forum-der-wehrmacht.de/ Sieltä saattaa kysellä jonkin yksittäisen tiedon tai sotilasyksikön perään.

Suomessa on myös yhdistys Saksalaisten sotilaiden lapset r.y., jonka kotisivu löytyy osoitteesta http://www.elisanet.fi/pertti.hartikainen/
Yhdistyksen avulla voi saada hyödyllisiä linkkejä erilaisiin tiedonlähteisiin, rekistereihin ja arkistoihin.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos on myös paikka, josta voi aloittaa tutkimukset:
http://www.mpkk.fi/fi/esittely/organisaatio/laitokset/sotahl/

Kommentit (0)
31.07.201917:54
18256
4

Saksan armeija eli Wehrmacht marssi Itävaltaan 12. maaliskuuta 1938. Sitten Itävallan pääkaupunkiin Wieniin saapunut Saksan valtakunnankansleri ja johtaja Adolf Hitler julisti Anschlussin toteutuvan. Tämä tarkoitti Itävallan liittämistä Saksaan. Itävallan uudeksi viralliseksi nimeksi tuli siitä alkaen Ostmark. Samalla tietenkin myös Itävallan armeija yhdistettiin Saksan armeijaan. Ostmarkiksi nimetyn Itävallan alueella muodostettiin pian kaksi Saksan armeijan vuoristodivisioonaa, jotka olivat 2. Vuoristodivisioona ja 3. Vuoristodivisioona.

Toinen maailmansota syttyi vuonna 1939. Sekä 2. Vuoristodivisioona että 3. Vuoristodivisioona osallistuivat Norjan valtaamisen seuraavana vuonna. Saksan ja Neuvostoliiton välinen sota syttyi 22. kesäkuuta 1941, minkä jälkeen Suomi liittyi sotaan Saksan puolella. Saksalainen Norjan-Vuoristoarmeijakunta, johon sekä 2. Vuoristodivisioona että 3. Vuoristodivisioona kuuluivat, aloitti Suomelle kuuluvan Petsamon alueelta hyökkäyksen kohti Murmanskia kesällä 1941. Saksalaisen vuoristoarmeijakunnan hyökkäys pysähtyi kuitenkin Litsa-joelle.

Saksalainen Norjan-Vuoristoarmeijakunta oli onnistunut etenemään vain 20 - 25 kilometriä kahden ja puolen kuukauden aikana. Siksi tähän armeijakuntaan kuuluneen 3. Vuoristodivisioonan itävaltalaisten sotilaiden mielialat olivat laskeneet. Näin ollen 3. Vuoristodivisioona otettiin pois rintamavastuusta ja siirrettiin pois Suomesta lukuun ottamatta siihen kuulunutta yhtä rykmenttiä (Vuoristojääkärirykmentti 139). 3. Vuoristodivisioonan tilalle tuli 6. Vuoristodivisioona lokakuussa 1941. 2. Vuoristodivisioona jäi edelleen tälle rintamalohkolle.

Pohjois-Suomessa olleet saksalaiset joukot olivat kuuluneet Saksan Norjan-armeijalle (AOK Norwegen) vuonna 1941. Myöhemmin muodostettiin Saksan Lapin armeija, joka sai sitten nimekseen 20. Vuoristoarmeija. Petsamosta Litsa-joelle edenneen saksalaisen vuoristoarmeijakunnan eteläpuolella oli suomalainen Petsamon Erillisosasto, jonka eteläpuolella puolestaan oli Sallaan edennyt saksalainen XXXVI. Armeijakunta. Sen eteläpuolelle, Kiestingin alueelle, tuli saksalainen XVIII. Armeijakunta korvaamaan suomalaisen III. Armeijakunnan vuonna 1942. Tähän Suomeen saapuneeseen saksalaiseen armeijakuntaan tuli kuulumaan SS-divisioona Nord, joka oli saapunut Suomeen jo edellisenä vuonna. Lisäksi kyseiseen armeijakuntaan tuli kuulumaan vuonna 1942 Suomeen saapunut 7. Vuoristodivisioona, jossa oli itävaltalaisia sotilaita.

 

Roland Kaltenegger. Saksan armeijan vuoristojoukot 1939 - 1945. Koala-Kustannus, Helsinki 2006, sivut 8 - 11, sivut 61 - 62 ja sivu 170.

John Toland, Adolf Hitler. Wordsworth Editions 1997, sivut 453 - 456.

Earl F. Ziemke, Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940 - 1945. Werner Söderstöm Osakeyhtiö, Porvoo, Helsinki 1963, sivut 198 - 217, sivu 265 ja sivu 313.

Kommentit (0)

Vastauksesi