Mistä kolmiomuodostelma sotataktiikassa?

Mistä kolmiomuodostelma sotataktiikassa?

Hei! Olen syntynyt 1970 ja meille kerrottiin peruskoulussa aikoinaan historian oppitunnilla, että muinaiset Roomalaiset ja Kreikkalaiset kun sotivat, muodostivat he puolustaessaan joukkojaan ns. kolmiomuodostelman, mikä meni niin, että kärjessä oli yksi sotilas, seuraavassa rivissä taaempana kaksi sotilasta, sen jälkeen kolme sotilasta ja sitten viisi sotilasta etc... jolloin muodostui kolmion mallinen puolustusrintama. Tämän muodostelman kerrottiin olevan lähtöisin rottien tavasta asettautua kolmiomalliseen puolustusasemaan uhan vallitessa. Kysyisinkin nyt, pitääkö tämä tieto paikkaansa sotahistoriallisesti ja onko tämä todellakin rotilta otettu malli, sekä toimiiko rotat niin vaaran uhatessa?? Kiitos!

4 vastausta

On totta, että antiikin kreikkalaisten falangit ja Rooman legioonat taistelivat porrastetussa muodostelmassa. Sen saneli taktinen välttämättömyys, niin ihmisillä kuin rotillakin. Koukkaukset sivusta piti estää, sillä nehän olisivat hyökkääjälle edullisempi taktiikka kuin itselle tappioita aiheuttava suora rintamahyökkäys.

Kommentit (0)
08.07.201416:31
9511
50

"Pyrimme vastauksissamme tarjoamaan aina käyttämämme lähteet." (kysy.fi-vastaus 7.7.2014).

Saisikohan tietopalvelun kysy.fi-palstaa lukeva asiakas toivoa, että vastaaja ilmoittaisi täsmällisen tietonsa lähteen sivunumeron tarkkuudella?

Tämänkertaisesta lähdeteoksesta, sen vanhaa Kreikkaa ja Roomaa käsittelevistä luvuista (s. 23 - 66) löytyi parikymmentä sota-mainintaa - mutta ei kuitenkaan esitetyn kaltaista kuvausta kolmiomuodostelmasta tai porrastetusta muodostelmasta. Ei löytynyt rottiakaan.

Silmäillyn teoksen yksilöintitiedot kopioituina suoraan kirjasta (eikä Helmet-tietokannasta):

Gunnar Sarva ja K. V. Niemi
Historian oppikirja lukioluokkia varten
I osa (roomalainen antiikva-ykkönen)
Vanha aika ja keskiaika

Taustatiedoista ilmeni, että Gunnar Sarvan (1879 - 1952) ja K. V. [Kustaa Viljo] Niemen (1898 - 1966) oppikirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1939. Kouluneuvos, YTL:n jäsen Gunnar Sarva jäi eläkkeelle 1940-luvun lopulla ja kuoli pian sen jälkeen. 1960-luvulla toinen alkuperäisistä tekijöistä, historianlehtori, joka oli alkanut 1950-luvulla käyttää sukunimeä Niemi-Junkola, toimitti uudistetun, suppeamman laitoksen. Viimeiset painokset ovat muuttamattomia lisäpainoksia. Viimeistenkin laitosten kannessa on kummankin tekijän nimi.
 

Kommentit (0)
30.06.201415:28
12072
34

Itse olen aikojen kuluessa omaksunut aivan toisenlaisen käsityksen antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten jalkaväkitaktiikasta. Täysin umpinaisen suorakaiteen muotoisen falangin ideana olivat juuri peräkkäiset tasapitkät rivistöt, joiden sotilaat taistelivat "kylki kyljessä". Tällaisen falangin havainnekuvan löytää vaikkapa Otavan suuren maailmanhistoria osan 3 sivulta 298. Suomen huomattavimpiin kuuluva sotahistorioitsija Jussi T. Lappalainen kirjoittaa teoksessaan Aseet ja taistelut (jossa tekijä painottaa juuri taktiikan kehitystä eri aikoina) mm. seuraavasti:

"Falangissa oli normaalisti 8 riviä hopliitteja (raskasaseisia jalkaväen taistelijoita). Tiheys oli noin mies neliömetrillä: hopliitit pystyivät juuri ja juuri vapaasti käyttämään aseitaan. - - Vain kaksi ensimmäistä riviä saattoi ottaa osaa taisteluun, taemmat rivit täyttivät eturivistä kaatuneiden paikat, mutta ennen kaikkea ne antoivat falangin hyökkäykselle painoa, auttoivat omia haavoittuneita ja tekivät selvää maahan sortuneista vihollisista."

Antiikin Kreikan ehkä kuuluisin sotapäällikkö Epameinondas (n. 420 - 362 eKr.) otti peloponnesolaissodissa käyttöön ns. viiston rintaman, jossa falangin oikeaa siipeä vahvistettiin lisäämällä sen taakse rivistöjä, mutta sekään ei lainkaan sovi kysyjän esittämään kuvaukseen.

Roomalaisilla taisteluyksiköt varioivat enemmän (perusyksikkönä  Lappalaisen mukaan ns. manipulifalangi), mutta mistään rottalaumoista inspiraationsa saaneista kolmiomuodostelmista ei antiikin sotahistoriaa käsittelevissä kirjoissa näy merkkiäkään.

Epäilen siis vahvasti, että kysyjän historianopettaja peruskoulussa on oppilaita viihdyttääkseen tai antaakseen itsestään asiantuntijan vaikutelman puhunut aivan ns. pehmoisia - ellei sitten kysyjällä itsellään ole kysymystä laatiessaan sattunut olemaan ketun- etten sanoisi rotanhäntä kainalossa. :)

 

Kommentit (0)
08.08.201416:33
9511
26

Heräsi epäilys, oliko kysy.fi-tietopalveluammattilainen ehkä vastannut lukiokirjan alkuperäisen, supistamattoman laitoksen perusteella mutta epähuomiossa poiminut Helmet-tietokannasta lähdeviitteeksi puolta ohuemmaksi supistetun uudemman oppikirjan tiedot.

Kreikkalaisten falangit ja roomalaisten legioonat esiteltiin tosiaan paljon monisanaisemmin vanhoissa painoksissa, luvuissa "Kreikan suuruuden aika: Persialaissodat" ja "Rooma tasavaltana: Italia yhtyy Rooman johdossa". Ikävä kyllä kumpikaan kuvaus ei mainitse porrastettua muodostelmaa eikä kolmiomuodostelmaa (eikä rottia). Sarvalla ja Niemellä oli kummassakin kohdassa lisätietoviitteenä J. O. Hannulan Sotataidon historia I.

Mutta mikä oli kirjastonhoitajan käyttämä lähdeteos, jossa oli kysyjän ja kirjaston esittämiä tietoja?

Kommentit (0)

Vastauksesi