Mistä johtuu sanonta, että "jokin valuu hiekkaan"?

Mistä johtuu sanonta, että "jokin valuu hiekkaan"?

Esimerkiksi historia-aiheisessa kirjallisuudessa törmää usein ilmaisuun "yritykset (tms.) valuivat hiekkaan", kun tarkoitetaan, että jokin tavoiteltu asia raukeaa. Toisinaan ilmaisun tullessa tekstissä vastaan mieleen nousee kysymys: mikä oikeastaan on tämän kielikuvan konkreettinen lähtökohta? Mikä valuu ja miksi juuri hiekkaan?

4 vastausta

Vaikka tutkin kaikki käsillä olevat fraasi-, sitaatti- ja idiomisanakirjat, en löytänyt mistään sanonnan alkuperää enkä tulkintaa sen konkreettisesta lähtökohdasta. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teos "Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja" kertoo seuraavaa:

valua hiekkaan 'raueta, olla turha'. Pyrkimysten valuttua hiekkaan hän suuntasi tarmonsa lähestyviin eurovaaleihin. Toimenpiteet Intian hallitusta vastaan tulevat hiljalleen valuman hiekkaan.

Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja" puolestaan todetaan lyhyemmin: "valua hiekkaan 'mennä hukkaan, kadota jäljettömiin, raueta'"

Jälkimmäisen teoksen takakannessa puolestaan selitetään idiomi näin: "Idiomi on sanonta, sanayhtymä, jonka merkitystä ei voi päätellä siihen kuuluvien sanojen merkityksistä."

Kun siis hiekkaan valuminen on käsitetty vakiintuneeksi idiomiksi, taustalla lienee oletus, että sen konkreettisia lähtökohtia ei edes pidä etsiä. Näin puutarha-alan harrastajana mieleeni kuitenkin etsimättäkin tulee ajatus kuivaan hiekkamaahan häipyvästä vedestä. Jos yrität kastelemalla pitää elossa hiekkaan istutettuja kasveja, on hyvinkin todennäköistä, että yrityksesi valuu hiekkaan!

Kommentit (0)
23.10.201314:16
70849
66

Johtuisikohan sanonta hiekkavalumenetelmästä, jossa pieleen mennessä valumetalli leviää hiekkamuottiin.

Kommentit (0)
23.10.201318:00
20499
65

(Harvinaisen pitkään tämä uusi palvelu säilyikin puhtaana eräiden iGS-tietoaseman yleisöpalstalta tuttujen nimimerkkien aggressionpurkauksilta.)

H:gin kaupunginkirjaston virkailijan vastaus oli mielestäni todella hyvä viitseliäässä asiaan paneutumisessaan ja loogisessa päättelyssään (minkä lisäksi vastauksen kieliasukin oli  poikkeuksellisen tyylikäs). Eräässä kohdin olen kuitenkin toisella kannalla: minulle on jäänyt käsitys, että kielikuvien taustalta melkein aina löytyy jokin konkreettinen asiaintila, vaikka merkitysyhteys aikojen saatossa olisikin ohentunut lähes tunnistamattomaksi. Ns. idiomeihin en ole lainkaan perehtynyt. Niitä kai pidetään jonkinlaisena "peribrittiläisenä" ilmaisumuotona. Mieleen muistuu yksi tapaus jostain ammoin lukemastani tenttikirjasta: amerikkalainen kirjoittaja totesi Eurooppa-aiheisen kirjansa johdannossa vähän anteeksipyydellen, että hänen aihevalintansa saattaa lukijasta tuntua samalta kuin "bring (tai vast. carry, en enää muista) coals to Newcastle". (Newcastle oli aikanaan Britannian kivihiilialueiden tärkein varastointi- ja lastauspaikka.) Ainakin tällaisissa tapauksissa konkreettinen lähtökohta on mitä selvin. Itse uskon siis siihen, että kielikuvat eivät juuri koskaan synny tyhjästä.

Ja lopuksi vähän itse asiaakin: itselläni "hiekkaan valumisen" kielikuva saa aikaan raamatullisia tai jonkinlaiseen "ajan täyttymiseen" viittavia mielleyhtymiä. Raamatussahan varoitetaan "hiekalle rakentamisesta",  ja protestanttisten kirkkojen saarnatuolien varustuksiin kuuluneiden tiimalasien hiekan valumisen yksi merkitysviittaus lienee aina ollut "tyhjiin raukeaminen". Mutta arvailuksihan tämä jää.

 

 

 

 

Kommentit (0)
23.10.201316:13
1904
55

Kirjastontädin vastaus osui ihan naulan kantaan, miksi ihmeessä selville sanonnoille pitäisi kaivella jokin merkitys?

Valimossakin sen sulan metallin on nimenomaan tarkoitus levitä sinne kaavarin tekemään hiekkamuottiin.

Kommentit (0)

Vastauksesi