Mistä johtuu puun (siis elävän, metsässä kasvavan) kierteisyys? Kiitoksia...

Mistä johtuu puun (siis elävän, metsässä kasvavan) kierteisyys? Kiitoksia...

Vastaus

Puun kierteisyydestä on kysytty meiltä aikaisemminkin. Kas tässä vastaus arkistostamme:

Kelon pinta on kierteinen, tavallisesti sitä enemmän, mitä järeämpi puu on. Tavallisesti kierteet nousevat vasemmalta oikealle, mutta pieni osa puista on kierteisiä toiseen suuntaan. Puita halkaistaessa voi huomata, että kierteisyys on voimakasta pinnassa, ja heikkenee syvemmälle. Se onkin syntynyt pikkuhiljaa puun kasvaessa.

Kun puu oli nuori, sen puusolut ja niitä synnyttävät jällen solut olivat hiukan vasemmalle kierteisiä. Jällen solut ovat pitkänomaisen vinosuunnikkan muotoisia, kuin venetettyjä salmiakkikarkkeja. Jokainen solunjakautuminen kääntää niitä hiukan vinommaksi. Kun nuori mänty oli vasemmalle kiertyvä, parhaassa kasvussaan olevan salkomaisen puun pintasolukko on aivan suora ja ikääntyesään jällen solut kiertyvät yhä enemmän oikealle. Näin kussakin syntyvässä puusolukerroksessa solut ovat hiukan eri asennossa, ja puuhun syntyy vaijerimainen rakenne, joka lisää puun veto- ja taivutuslujuutta.

Kierteisyyden antamaan lujuutta puu tarvitsee erityisesti tuulisillä paikoilla. Suojassa kasvaneet puut taas eivät tarvitse kierteisyyttä. Se ei siis ole perinnöllinen, vaan kasvupaikasta riippuva ominaisuus.

Kierteisyys ei ole yksistään männyn ominaisuus, vaikkakin se näkyy parhaiten juuri keloissa. Aivan yhtä kierteisiä voivat olla vanhat koivut, kuuset, tammet ja jalavat.

Lähteet: Suomen luonto, Kasvit osa 1 : Sanikkaisia, havupuita, kukkakasveja
Huikari, Olavi: Puun ihme (1999)

Kommentit (0)

Vastauksesi