Mistä alkaen on Suomessa vietetty ruotsalaisuuden päivää ja milloin siitä tuli...

Mistä alkaen on Suomessa vietetty ruotsalaisuuden päivää ja milloin siitä tuli...

Mistä alkaen on Suomessa vietetty ruotsalaisuuden päivää ja milloin siitä tuli yleinen liputuspäivä?
Minkä vuoksi 6.11. vietetään ruotsalaisuuden päivää?

Vastaus

Kysymys ruotsalaisuuden päivästä on ajankohtainen, sitähän vietetään jälleen huomenna tiistaina 6.11.

Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiin 6.11.1908. Vuonna 1906 perustettiin ruotsalainen kansanpuolue ajamaan ruotsinkielisten asiaa. Jo seuraavana vuonna puolue teki päätöksen ryhtyä viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ensimmäisinä vuosina ruotsalaisuuden päivän juhlinta kietoutui vahvasti Kustaa II Aadolfin persoonan ympärille.

Juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, joka on ruotsalaisessa kalenterissa myös Kustaa Aadolfin nimipäivä. Tuona päivänä vuonna 1632 Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelukentällä kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hänen kuolemastaan kerrotaan, että sankan sumun, huonon näkyvyyden ja likinäön takia hän olisi vahingossa johdattanut joukkonsa suoraan vihollisen väijytykseen. Suomen historia 3 korostaa, että tällainen ”soturin kuolema” taistelukentällä on erittäin harvinainen.

Suomessa ruotsalaisuuden päivä ei ole virallinen, vaan vakiintunut ja yleinen liputuspäivä vuodesta 1979 alkaen.

Suomenruotsalaisille Svenska dagen merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltä, mutta sen tarkoituksena on myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata.

Päivän pääjuhla radioidaan ja myös ruotsinkielisissä kouluissa vietetään juhlia. Juhlintaan kuuluu erityisesti äidinkielen laulu eli Modersmålets sång.
Ruotsissa päivää vietetään 1800-luvulta saakka nimenomaan kuninkaan muistoksi, nimellä Gustav Adolfsdagen.

1930-luvulla Suomessa oli rajujakin kieliriitoja. Suomenmieliset pitivät päivää aggressiivisen imperialismin päivänä. Sota-aikana taas pyrittiin korostamaan kansan yhteenkuuluvuutta kieliriidoista huolimatta.

Kustaa II Aadolfin lempinimi oli ”pohjoisen leijona”. Hän on saanut myös nimikkoleivoksen, jossa on koristeena Kustaan siluettikuva suklaasta tai marsipaanista. Leivoksen loi göteborgilainen kondiittori Carl Bräutigam jo vuonna 1909.

Lähteet:

http://oppiminen.yle.fi/ruotsalaisuuden_paivan_historiaa

http://www.peda.net/verkkolehti/loviisa/loviisalukio?m=content&a_id=200

http://historianet.fi/mielipuolet-ja-pommit?tl_start=1939-01-01&tl_end=1...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Aadolfin_leivos

http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/197900.gif

http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/197800.gif

http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=958ad49d-7d...

http://litteraturbanken.se/ajaxsnapshot/forfattare/StrindbergA/titlar/Es...

Suomen historia 3: Suomi suurvalta-aikana, suurvallan loppu, kansanusko. Toim. Blomstedt et al. Weilin + Göös. 1985.

Kommentit (0)

Vastauksesi