missä päin suomea puhutaan puhtainta suomen kieltä

missä päin suomea puhutaan puhtainta suomen kieltä

Vastaus

Kysymystä pitäisi lähteä pohtimaan määrittelemällä, mitä oikein tarkoittaa ”puhdas suomen kieli”. Onko kyse mahdollisimman vähistä vieraista vaikutteista? Vai tarkoitetaanko puhtaudella mahdollisimman kirjakielistä suomea? Vaiko esteettisessä mielessä puhtauden tuntua?

Suomen kirjakieltä – puhuttuakaan sellaista – lienee aika vaikea pitää kovin puhtaana kielenä, sillä se on historiallisen kehityksen kautta syntynyt kokoelma monien suomen murteiden piirteitä. Suomen kirjakielen alkuaikoina länsimurteiden ja etenkin lounaismurteiden piirteet olivat hallitsevia, mutta 1800-luvulla ns. murteiden taistelun aikana kirjakieleen tuli lisää itämurteiden piirteitä ja sanastoa. Historiallisessa mielessä alkuperäinen suomen kieli olikin olemassa vain murteina ennen kirjakielen syntyä. Toisaalta suomen murteiden sanotaan säilyttäneen kohtalaisen hyvin muinaisen kantakielen piirteitä verrattuna toisiin sukukieliin.

Osoitteesta http://www.slav.helsinki.fi/slavistipiiri/lauerma_slavistip%E4iv%E4esite... löytyvässä Petri Lauerman esitelmässä ”1800-luku suomen kirjakielen käännekohtana: murteiden kompromissin tausta ja seuraukset” kerrotaan esimerkkejä suomen kielen muotojen arvostuksen muutoksista. Piispa Daniel Juslenius katsoi vuonna 1700, että puhtainta suomea puhuttiin Loimaan ja Huittisten seudulla. 1800-luvulla Carl Axel Gottlund oli aivan toista mieltä ja piti Savon murretta somimpana ja kauneimpana. 1800-luvun kehityksen myötä suomen kirjakielestä sitten tuli erikoinen sekoitus itäisten ja läntisten murteiden piirteitä.

Toisaalta vielä nykyäänkin jotkut ovat sitä mieltä, että puhtain ja kaunein suomen kieli löytyy Keski-Suomesta ja etenkin Keuruulta. Perusteluna on sanottu, että siinä länsi- ja itämurteet ovat sekoittuneet tasapainoisimmin. Asiasta kerrotaan enemmän mm. Heikki Leskisen artikkelissa ”Keski-Suomen murteet” osoitteessa http://www.finnica.fi/keski-suomi/murteet/artikkelit/leskinen.htm. Keuruu voisi siis olla yksi vastaus, jos uskoo näin väittäviä.

Aikojen kuluessa suomen kieleen on tullut hyvin paljon vieraita lainasanoja. Monet ovat nykyään niin hyvin suomen kieleen kotiutuneet, ettei niitä sellaisiksi oikein aavistakaan. Esimerkiksi sellaiset tavalliset sanat kuin ”kuningas” ja ”äiti” ovat loppujen lopuksi muista kielistä ammoisina aikoina lainattuja, eivätkä siinä mielessä ”puhdasta” suomea, jos sellaista yleensä voi tältä kannalta ajatella olevan olemassakaan. Ei liene tehty mitään systemaattista tutkimusta siitä, missä murteissa olisi vähiten laina-ainesta, ja toisaalta kaikkea lainattua ei ole varmasti tutkimuksissakaan pystytty selvittämään. Monien sanojen syntyhistoria on vieläpä tutkijoidenkin kesken kiistanalainen.

Esteettisessä mielessä kielen puhtaus taas lienee ihan jokaisen omasta mausta kiinni. Esimerkiksi raumalaiset kuuluvat arvostavan omaa murrettaan, kun taas joidenkin toisten mielestä se saattaa olla kamalinta suomea. Eiköhän se kielen puhtaus ole pohjimmiltaan kuulijan korvassa.

Kommentit (0)

Vastauksesi