Missä ja miten rakennettiin New Yorkin vapaudenpatsas?

Missä ja miten rakennettiin New Yorkin vapaudenpatsas?

Koottiinko se Pariisissa ja laivattiin USA:han. Miten se onnistuttiin pystyttämään sille pienelle saarelle?

Vastaus

Patsas tuli Yhdysvaltoihin laivakyydissä, jaettuna 350 palaan. Patsaan kuuluisa soihtu ja sitä pitelevä käsi odottivat jo New Yorkissa. Ne olivat nimittäin valmistuneet jo aikaisemmin, ja niitä oli esitelty Yhdysvalloissa maailmannäyttelyä myöden. Patsas saapui New Yorkiin kesäkuussa 1885, mutta sen pystyttämistä jouduttiin varojen puutteen vuoksi odottamaan seuraavaan vuoteen. Saari, jolla patsas seisoo, ympärysmitaltaan muutaman kilometrin, joten se ei ole kooltaan aivan pienen pieni.

Vapauden patsas oli ranskalaisten lahja Yhdysvalloille. Patsas lahjoitettiin Yhdysvaltain 100-vuotisjuhlien kunniaksi, ja se pystytettiin vuonna 1886. Patsas on siis toivottanut tervetulleeksi siirtolaisia ja matkustajia jo yli 120 vuoden ajan.

Kaupungin edessä saarella seisovan patsaan esikuvana oli muinainen Rodoksen kolossi, joka puolestaan kuvasi auringonjumala Heliosta. Helioksen tunnukset, eli soihtu ja auringonsäteet pään ympärillä, löytyvät myös Vapaudenpatsaalta.

Patsaan ulkomuodon suunnitteli ranskalainen kuvanveistäjä Frederic Auguste Bartholdi. Teräksestä ja kuparista rakennetun taideteoksen mallina on sanottu olleen ranskatar nimeltään Isabella Eugenie Boyer. Patsaalla Patsaan valtaisa korkeus, 46 metriä, asetti aikoinaan omat haasteensa hankkeen toteuttamiselle ja apuun kutsuttiinkin mies nimeltä Gustave Eiffel.

Eiffel oli lahjakas sillanrakennusinsinööri joka tuli myöhemmin kuuluisaksi nimeään kantavan, kauniin Eiffel-tornin suunnittelijana. Ennen tätä projektia hän kuitenkin siis visioi Vapaudenpatsaalle kestävät tukirakenteet.

Kun patsas saatiin neljän kuukauden aherruksen jälkeen pystytettyä, ja soihtu valaistua, se otettiin käyttöön majakkana. Tässä roolissa patsas esiintyi kuitenkin vain muutaman vuoden ajan, ja se on 1900-luvun alusta asti toiminut lähinnä suosittuna nähtävyytenä sekä ensimmäisenä näkynä lukemattomille Yhdysvaltoihin leveämmän leivän perässä tulleille siirtolaisille.

Patsaasta onkin muodostunut Yhdysvaltojen siirtolaismyönteisyyden symboli. Vapaudenpatsaan jalustassa olevassa Emma Lazaruksen runossa sanotaan: "Antakaa minulle väsyneet, köyhät ihmismassat, jotka isoavat hengittää vapaasti." Siirtolaislaivoja saapui nuoreen ja kehittyvään Amerikkaan tuolloin päivittäin, ja patsas kohtasi muutaman vuoden sisällä yli 12 miljoonaa Euroopasta ja Aasiasta saapunutta uutta asukasta.

Patsas on siis vastaanottanut monen suomalaisenkin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa lähes 400 000 suomalaista lähti siirtolaiseksi, lähinnä juuri Yhdysvaltoihin. Suomalaiset - kuten kaikki muutkin New Yorkin kautta tulleet siirtolaiset - ohjattiin New Yorkissa Elliksen saarelle vastaanottokeskukseen. Siellä tulokkaat syynättiin tarkkaan - niin lääketieteellisesti kuin henkisestikin. Sukupuoli, aviosääty, ammatti, minne menossa, poliittiset kytkökset. Salamannopeita kysymyksiä toinen toisensa perään.

Yhdysvallat halusi pitää epäsuotavat tulokkaat poissa maasta. Sairaat ja anarkisteiksi katsotut palautettiin laivoilla takaisin Eurooppaan. iGS-toimituksen kokemusten mukaan Yhdysvaltoihin saapuvat ihmiset joutuvat edelleen aika tiukkaankin kuulusteluun. Terrorismin uhkan varjolla maahantulotarkastusta on kiristetty entisestään.

Mutta helppoa ei siis ollut viime vuosisadan alussakaan. Vaikka Vapaudenpatsas symboloikin siirtolaismyönteisyyttä, eivät asenteet Yhdysvalloissa olleet täysin tämän aatteen mukaisia. Yhdysvalloissa jo asuvat - eli itsekin aikoinaan siirtolaisina tulleet ihmiset - yleensä vastustivat uusia tulokkaita. 1900-luvulla maahan tulleita uuden aallon siirtolaisia, joihin suomalaisetkin lukeutuivat, pidettiin Yhdysvalloissa Euroopan pohjasakkana.

Ilmassa oli pelkoa, että vallatessaan maan, siirtolaiset muuttavat yhdysvaltalaisten demokraattiset instituutiot. Tulokkaat haluttiinkin sopeuttaa uuden maan asukkaiksi mahdollisimman perusteellisesti. Myytti Yhdysvaltoista kaikkien kansojen sulatusuunina onkin tietoista sopeuttamispolitiikkaa. Eurooppalaiset mukautuivat silti valtaväestöön paremmin kuin Afrikasta ja Aasiasta tulleet. Suomalaiset onnistuivat säilyttämään omaa kulttuuriaan hyvän luku- ja kirjoitustaitonsa avulla mm. omien sanomalehtiensä kautta.

Vapaudenpatsas Google Mapsissa:
http://maps.google.fi/maps?f=q&hl=fi&geocode=&q=statue+of+liberty&ie=UTF...

Lähteet:
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan (Tammi, 1982)
Henriksson, Markku: Siirtokunnista kansakunnaksi: johdatus Yhdysvaltain historiaan (Gaudeamus, 1990=
http://en.wikipedia.org/wiki/Statue_of_Liberty
http://www.jihaa.fi/laksyt/antiikinihmeet.doc

Kommentit (1)
Itse patsas on 46 m korkuinen, mutta sen jalustarakennus, jonka pystyttäminen jäi amerik... Itse patsas on 46 m korkuinen, mutta sen jalustarakennus, jonka pystyttäminen jäi amerikkalaisten huoleksi, on saman korkuinen. Vapaudenpatsaasta on maailmalla useita isohkoja kopioita, mm. Pariisissa muistaakseni kaksi.
18.3.2017 09:16 Esko Räntilä 223

Vastauksesi