Minulla olisi tämmöinen kysymys ja tarvitsisin siihen tietoa!

Minulla olisi tämmöinen kysymys ja tarvitsisin siihen tietoa!

Minulla olisi tämmöinen kysymys ja tarvitsisin siihen tietoa! Varhais hoidosta hyväntekeväisyyteen (1860-1919) mitä keskeisiä sosiaali ja terveysalan uudistuksia tehtiin ja mitä sosiaali ja terveysalan lakeja säädettiin?

2 vastausta

Kysymyksesi on varsin laaja niin sisällöllisesti kuin ajallisesti. Perusteellisemman ja yksityiskohtaisemman kuvan saat tutustumalla esimerkiksi lähdeluettelossa mainittuun kirjallisuuteen. Jos olet tekemässä aiheesta tutkielmaa, niin aiheen rajaaminen voi olla myös tarpeen.

Tässä joitakin lähinnä lainsäädäntöön liittyviä seikkoja:
Kunnallinen itsehallinto, maalaiskuntien itsehallinto 1860-luvulla ja kaupunkien 1870-luvulla, mahdollisti terveydenhoidon, kansanterveystyön organisoimisen kunnissa.
Vuonna 1875 annettiin asetus siviilisairaaloiden toiminnasta.
Samana vuonna senaatti nimitti komitean valmistelemaan terveydenhoitoasetusta, joka säätelisi ”yleisen terveydenhoidon perusehtoja”. Asetus hyväksyttiin 1879 ja sen pääpaino oli yleisessä hygieniassa.
Asetuksen perusteella kunnat saivat ensimmäiset terveyslautakuntansa
Rokottaminen ja niiden koordinointi aloitettiin 1825 (Lääkintäkollegio). Rokottajaksi koulutettiin mm. kätilöitä. Vuonna 1878 Lääkintäkollegion tehtäviä jatkamaan perustettiin Lääkintöhallitus.
Asetus lääkärintoimen harjoittamisesta Suomessa annettiin vuonna 1890. Jo vuonna 1880 oli vahvistettu lääkärinvala.
Sairaanhoitajien koulutus alkoi vuonna 1867 perustetussa Helsingin Diakonissalaitoksessa.
Vuonna 1899 säädetyn asetuksen mukaan kunnat, jotka ylläpitivät mielisairaalaa, jossa oli vähintään 20 sairaansijaa, saivat valtionapua.
Sairastupien perustamisesta oli jo vuonna 1885 tehty valtiopäivillä aloite. Samoin oli kehitetty kunnanlääkärilaitosta. Myös alueellinen näkökulma oli otettu huomioon ja senaatti päätti vuonna 1900, että Pohjois-Suomeen palkataan valtion toimesta lääkäreitä.

Vuonna 1879 säädettiin vaivaishoitoasetus, joka määritteli, että avustuksia annettiin vain työkyvyttömille köyhille, muut köyhät saivat tulla toimeen ilman yhteiskunnan tukea.
1890-luvulla perustettiin kuntien ylläpitämiä ”vaivaistaloja”.
Sosiaalivakuutuksen alkuna voidaan pitää vuonna 1895 säädettyä lakia, jonka mukaan työnantajalla oli myös taloudellista vastuuta, jos työntekijä sai työssä ruumiinvamman. Asuntopolitiikassa otettiin vuodesta 1898 lähtien käyttöön esim. työväenasuntoyhtiöille myönnetyt valtion halpakorkoiset lainat.

Huomattava osa nykyisen sosiaalialan säädöksien edeltäjistä annettiin itsenäistymisen jälkeen 1920- ja 1930 luvulla. Myös Sosiaaliministeriö perustettiin vasta 1923 ja tämän jälkeen lainsäädäntö vilkastui.

Halmevirta, Anssi, Vaivojensa vangit, Atena, 1998.
http://www.helmet.fi/record=b1276122~S9*fin
Kansanterveystiede, WSOY, 1998
http://www.helmet.fi/record=b1045995~S9*fin
Pesonen, Niilo, Terveyden puolesta sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. WSOY, 1980.
http://www.helmet.fi/record=b1452931~S9*fin
Waris, Heikki, Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka, WSOY, 1980.
http://www.helmet.fi/record=b1579383~S9*fin

Terveydenhoidon kehittymisestä saa kiinnostavan kuvan myös tutustumalla Diakonissalaitoksen historiaan.
Kansanaho, Erkki, Sata vuotta kristillistä palvelutyötä : Helsingin Diakonissalaitos 1867-1967. WSOY, 1967.
http://www.helmet.fi/record=b1329654~S9*fin
Wirén, Edvin, Uskon ja rakkauden kylvöä : Helsingin diakonissalaitos 1867-1942. WSOY.
http://www.helmet.fi/record=b1590285~S9*fin
Helsingin diakonissalaitos vuosina 1867-1917.WSOY, 1917.
http://www.helmet.fi/record=b1033291~S9*fin
Verkkosivut: http://www.hdl.fi/fi/museo-ja-perinne
Vuori, Hannu, Lääketieteen historia, sosiaalihistoriallinen näkökulma, Gummerus, 1979.
http://www.helmet.fi/record=b1574658~S9*fin

Sosiaalialan eri osa-alueista voit löytää tietoa ko. alojen historiikeista. Esimerkiksi:
Pulma, Panu, Suomen lastensuojelun historia, Lastensuojelun keskusliitto, 1987.
http://www.helmet.fi/record=b1465119~S9*fin

Verkossa:
Forsius, Arno, Terveydenhuollon historiasta ja sen suuntauksista
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tervhist.html
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2003/KA_lahteenmaki_koteja....
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturva...

Kommentit (0)
27.10.201914:25
13843
3

Kysymys koskee aikaa 1800-luvulta nykyaikaan, mutta halusin kuitenkin lisätä tänne linkkejä aiheeseen.

Tämänpäiväisen The Guardian -artikkelin (https://www.theguardian.com/society/2019/oct/27/ageing-britain-housing-c...) luettuani halusin selvittää mikä onkaan "almshouse", ja onko sillä suomalaista vastinetta. Löysin Wikipedia-sivut toisiinsa liittyville sanoille Almshouse, Poorhouse ja Workhouse. Ne on linkitetty toisiinsa, osin tekstissä, osin viiteosiossa.

Poorhouse on ainoa sivu, joka on linkattu millekään suomenkieliselle sivulle, mutta jostain syystä se on linkattu Vaivaistupa-sivulle, jonka kuvaus on lähempänä Almhouse-kuvausta. Etsin sitten muita suomenkielisiä Wikipedia-sivuja, ja totesin että suomenkielisiä Vaivaistupa-, Köyhäintalo- ja Huutolaisuus-sivuja ei ole ollenkaan linkitetty toisiinsa tai mihinkään muihin Wikipedia-sivuihin kuin kieliversioihin. Tiedon haku Wikipedian kautta on siis hyvin hankalaa.

Seuraavaksi seurasin linkkejä ruotsinkielisille sivuille, ja päättelin että historiallisesti lähinnä nämä käsitteet vastaavat toisiansa (tosin kun katsoo Poorhouse-kuvausta, se vaikuttaa Workhouse-järjestelmän maalaisserkulta enemmän kuin köyhäintalolta):

almshouse ~ helgeandshus ~ vaivaistalo (keskiaika)
poorhouse ~ fattighus ~ köyhäintalo (Viktoriaaninen aika)
workhouse ~ arbetshus (1700-1800-luvut; ei suomalaista vastinetta)
barnauktion ~ huutolaisuus (1800-luvun alusta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin)

Arbetshus-sivulla ei mainita Suomea ollenkaan, eikä sitä ole linkitetty muihin mainittuihin Wikipedia-artikkeleihin kuin englanninkieliseen versioon. Huutolaisuutta koskevat sivut on linkattu vain kieliversioihin, paitsi englanninkielinen sivu "Child auction", joka koskee vain Ruotsi-Suomea, viittaa huutolaisuuden lisäksi sekä englannin- että ruotsinkieliseen Rotegång-sivuun.

Vaikka olen asettanut nämä käsitteet aikajärjestykseen, joitakin sanoja on pitkään käytetty päällekkäin; siirtymät ovat tapahtuneet vähitellen.

Siirtyminen vaivaistaloista köyhäintaloihin kumminkin liittyy Ruotsissa ja Suomessa siihen, että vastuu sosiaalihuollosta siirrettin seurakunnilta pitäjille (sittemmin kunnille) -- paitsi huutolaisuus, jonka tarkoitus oli säästää verovaroja autettavien kustannuksella.

Kommentit (0)

Vastauksesi